riittämätön

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːtːæmætøn/, [ˈriːt̪ːæˌmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ætøn
• Syllabification^(key): riit‧tä‧mä‧tön

Adjective

riittämätön (comparative riittämättömämpi, superlative riittämättömin)

1. Insufficient, deficient, inadequate.

Declension

Inflection of riittämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		riittämätön	riittämättömät
genitive		riittämättömän	riittämättömien
partitive		riittämätöntä	riittämättömiä
illative		riittämättömään	riittämättömiin
		singular	plural
nominative		riittämätön	riittämättömät
accusative	nom.	riittämätön	riittämättömät
	gen.	riittämättömän
genitive		riittämättömän	riittämättömien riittämätönten rare
partitive		riittämätöntä	riittämättömiä
inessive		riittämättömässä	riittämättömissä
elative		riittämättömästä	riittämättömistä
illative		riittämättömään	riittämättömiin
adessive		riittämättömällä	riittämättömillä
ablative		riittämättömältä	riittämättömiltä
allative		riittämättömälle	riittämättömille
essive		riittämättömänä	riittämättöminä
translative		riittämättömäksi	riittämättömiksi
abessive		riittämättömättä	riittämättömittä
instructive		—	riittämättömin
comitative		—	riittämättömine

Possessive forms of riittämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative riittämättömäni riittämättömäni accusative nom. riittämättömäni riittämättömäni gen. riittämättömäni genitive riittämättömäni riittämättömieni riittämätönteni rare partitive riittämätöntäni riittämättömiäni inessive riittämättömässäni riittämättömissäni elative riittämättömästäni riittämättömistäni illative riittämättömääni riittämättömiini adessive riittämättömälläni riittämättömilläni ablative riittämättömältäni riittämättömiltäni allative riittämättömälleni riittämättömilleni essive riittämättömänäni riittämättöminäni translative riittämättömäkseni riittämättömikseni abessive riittämättömättäni riittämättömittäni instructive — — comitative — riittämättömineni second-person singular possessor singular plural nominative riittämättömäsi riittämättömäsi accusative nom. riittämättömäsi riittämättömäsi gen. riittämättömäsi genitive riittämättömäsi riittämättömiesi riittämätöntesi rare partitive riittämätöntäsi riittämättömiäsi inessive riittämättömässäsi riittämättömissäsi elative riittämättömästäsi riittämättömistäsi illative riittämättömääsi riittämättömiisi adessive riittämättömälläsi riittämättömilläsi ablative riittämättömältäsi riittämättömiltäsi allative riittämättömällesi riittämättömillesi essive riittämättömänäsi riittämättöminäsi translative riittämättömäksesi riittämättömiksesi abessive riittämättömättäsi riittämättömittäsi instructive — — comitative — riittämättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative riittämättömämme riittämättömämme accusative nom. riittämättömämme riittämättömämme gen. riittämättömämme genitive riittämättömämme riittämättömiemme riittämätöntemme rare partitive riittämätöntämme riittämättömiämme inessive riittämättömässämme riittämättömissämme elative riittämättömästämme riittämättömistämme illative riittämättömäämme riittämättömiimme adessive riittämättömällämme riittämättömillämme ablative riittämättömältämme riittämättömiltämme allative riittämättömällemme riittämättömillemme essive riittämättömänämme riittämättöminämme translative riittämättömäksemme riittämättömiksemme abessive riittämättömättämme riittämättömittämme instructive — — comitative — riittämättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative riittämättömänne riittämättömänne accusative nom. riittämättömänne riittämättömänne gen. riittämättömänne genitive riittämättömänne riittämättömienne riittämätöntenne rare partitive riittämätöntänne riittämättömiänne inessive riittämättömässänne riittämättömissänne elative riittämättömästänne riittämättömistänne illative riittämättömäänne riittämättömiinne adessive riittämättömällänne riittämättömillänne ablative riittämättömältänne riittämättömiltänne allative riittämättömällenne riittämättömillenne essive riittämättömänänne riittämättöminänne translative riittämättömäksenne riittämättömiksenne abessive riittämättömättänne riittämättömittänne instructive — — comitative — riittämättöminenne third-person possessor singular plural nominative riittämättömänsä riittämättömänsä accusative nom. riittämättömänsä riittämättömänsä gen. riittämättömänsä genitive riittämättömänsä riittämättömiensä riittämätöntensä rare partitive riittämätöntään riittämätöntänsä riittämättömiään riittämättömiänsä inessive riittämättömässään riittämättömässänsä riittämättömissään riittämättömissänsä elative riittämättömästään riittämättömästänsä riittämättömistään riittämättömistänsä illative riittämättömäänsä riittämättömiinsä adessive riittämättömällään riittämättömällänsä riittämättömillään riittämättömillänsä ablative riittämättömältään riittämättömältänsä riittämättömiltään riittämättömiltänsä allative riittämättömälleen riittämättömällensä riittämättömilleen riittämättömillensä essive riittämättömänään riittämättömänänsä riittämättöminään riittämättöminänsä translative riittämättömäkseen riittämättömäksensä riittämättömikseen riittämättömiksensä abessive riittämättömättään riittämättömättänsä riittämättömittään riittämättömittänsä instructive — — comitative — riittämättömineen riittämättöminensä

Antonyms

• (insufficient, deficient, inadequate): riittävä

Derived terms

• nouns: riittämättömyys
• adverbs: riittämättömästi

Participle

riittämätön

1. negative participle of riittää