toisaalle

Finnish

Etymology

Sublative case of toinen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoi̯sɑːlːeˣ/, [ˈt̪o̞i̯s̠ɑ̝ːlːe̞(ʔ)]
• Rhymes: -oisɑːlːe
• Syllabification^(key): toi‧saal‧le

Adverb

toisaalle (not comparable) (lative)

1. (to) elsewhere

   Coordinate term: yhtäälle

Inflection

→○	lative	toisaalle
○	locative	toisaalla
○→	separative	toisaalta

Anagrams

• aalloitse