troikka

Finnish

Etymology

From Russian тро́йка (trójka).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtroi̯kːɑ/, [ˈt̪ro̞i̯kːɑ̝]
• Rhymes: -oikːɑ
• Syllabification^(key): troik‧ka

Noun

troikka

1. A troika.

Declension

Inflection of troikka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
nominative		troikka	troikat
genitive		troikan	troikkien
partitive		troikkaa	troikkia
illative		troikkaan	troikkiin
		singular	plural
nominative		troikka	troikat
accusative	nom.	troikka	troikat
	gen.	troikan
genitive		troikan	troikkien troikkain rare
partitive		troikkaa	troikkia
inessive		troikassa	troikissa
elative		troikasta	troikista
illative		troikkaan	troikkiin
adessive		troikalla	troikilla
ablative		troikalta	troikilta
allative		troikalle	troikille
essive		troikkana	troikkina
translative		troikaksi	troikiksi
abessive		troikatta	troikitta
instructive		—	troikin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of troikka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative troikkani troikkani accusative nom. troikkani troikkani gen. troikkani genitive troikkani troikkieni troikkaini rare partitive troikkaani troikkiani inessive troikassani troikissani elative troikastani troikistani illative troikkaani troikkiini adessive troikallani troikillani ablative troikaltani troikiltani allative troikalleni troikilleni essive troikkanani troikkinani translative troikakseni troikikseni abessive troikattani troikittani instructive — — comitative — troikkineni second-person singular possessor singular plural nominative troikkasi troikkasi accusative nom. troikkasi troikkasi gen. troikkasi genitive troikkasi troikkiesi troikkaisi rare partitive troikkaasi troikkiasi inessive troikassasi troikissasi elative troikastasi troikistasi illative troikkaasi troikkiisi adessive troikallasi troikillasi ablative troikaltasi troikiltasi allative troikallesi troikillesi essive troikkanasi troikkinasi translative troikaksesi troikiksesi abessive troikattasi troikittasi instructive — — comitative — troikkinesi first-person plural possessor singular plural nominative troikkamme troikkamme accusative nom. troikkamme troikkamme gen. troikkamme genitive troikkamme troikkiemme troikkaimme rare partitive troikkaamme troikkiamme inessive troikassamme troikissamme elative troikastamme troikistamme illative troikkaamme troikkiimme adessive troikallamme troikillamme ablative troikaltamme troikiltamme allative troikallemme troikillemme essive troikkanamme troikkinamme translative troikaksemme troikiksemme abessive troikattamme troikittamme instructive — — comitative — troikkinemme second-person plural possessor singular plural nominative troikkanne troikkanne accusative nom. troikkanne troikkanne gen. troikkanne genitive troikkanne troikkienne troikkainne rare partitive troikkaanne troikkianne inessive troikassanne troikissanne elative troikastanne troikistanne illative troikkaanne troikkiinne adessive troikallanne troikillanne ablative troikaltanne troikiltanne allative troikallenne troikillenne essive troikkananne troikkinanne translative troikaksenne troikiksenne abessive troikattanne troikittanne instructive — — comitative — troikkinenne third-person possessor singular plural nominative troikkansa troikkansa accusative nom. troikkansa troikkansa gen. troikkansa genitive troikkansa troikkiensa troikkainsa rare partitive troikkaansa troikkiaan troikkiansa inessive troikassaan troikassansa troikissaan troikissansa elative troikastaan troikastansa troikistaan troikistansa illative troikkaansa troikkiinsa adessive troikallaan troikallansa troikillaan troikillansa ablative troikaltaan troikaltansa troikiltaan troikiltansa allative troikalleen troikallensa troikilleen troikillensa essive troikkanaan troikkanansa troikkinaan troikkinansa translative troikakseen troikaksensa troikikseen troikiksensa abessive troikattaan troikattansa troikittaan troikittansa instructive — — comitative — troikkineen troikkinensa

Anagrams

• karikot, korkita, tarokki