uskontokunta

Finnish

Etymology

uskonto +‎ kunta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuskontoˌkuntɑ/, [ˈus̠ko̞n̪t̪o̞ˌkun̪t̪ɑ̝]
• Rhymes: -untɑ
• Syllabification^(key): us‧kon‧to‧kun‧ta

Noun

uskontokunta

1. religion (people of same faith collectively)

Declension

Inflection of uskontokunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative		uskontokunta	uskontokunnat
genitive		uskontokunnan	uskontokuntien
partitive		uskontokuntaa	uskontokuntia
illative		uskontokuntaan	uskontokuntiin
		singular	plural
nominative		uskontokunta	uskontokunnat
accusative	nom.	uskontokunta	uskontokunnat
	gen.	uskontokunnan
genitive		uskontokunnan	uskontokuntien uskontokuntain rare
partitive		uskontokuntaa	uskontokuntia
inessive		uskontokunnassa	uskontokunnissa
elative		uskontokunnasta	uskontokunnista
illative		uskontokuntaan	uskontokuntiin
adessive		uskontokunnalla	uskontokunnilla
ablative		uskontokunnalta	uskontokunnilta
allative		uskontokunnalle	uskontokunnille
essive		uskontokuntana	uskontokuntina
translative		uskontokunnaksi	uskontokunniksi
abessive		uskontokunnatta	uskontokunnitta
instructive		—	uskontokunnin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of uskontokunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative uskontokuntani uskontokuntani accusative nom. uskontokuntani uskontokuntani gen. uskontokuntani genitive uskontokuntani uskontokuntieni uskontokuntaini rare partitive uskontokuntaani uskontokuntiani inessive uskontokunnassani uskontokunnissani elative uskontokunnastani uskontokunnistani illative uskontokuntaani uskontokuntiini adessive uskontokunnallani uskontokunnillani ablative uskontokunnaltani uskontokunniltani allative uskontokunnalleni uskontokunnilleni essive uskontokuntanani uskontokuntinani translative uskontokunnakseni uskontokunnikseni abessive uskontokunnattani uskontokunnittani instructive — — comitative — uskontokuntineni second-person singular possessor singular plural nominative uskontokuntasi uskontokuntasi accusative nom. uskontokuntasi uskontokuntasi gen. uskontokuntasi genitive uskontokuntasi uskontokuntiesi uskontokuntaisi rare partitive uskontokuntaasi uskontokuntiasi inessive uskontokunnassasi uskontokunnissasi elative uskontokunnastasi uskontokunnistasi illative uskontokuntaasi uskontokuntiisi adessive uskontokunnallasi uskontokunnillasi ablative uskontokunnaltasi uskontokunniltasi allative uskontokunnallesi uskontokunnillesi essive uskontokuntanasi uskontokuntinasi translative uskontokunnaksesi uskontokunniksesi abessive uskontokunnattasi uskontokunnittasi instructive — — comitative — uskontokuntinesi first-person plural possessor singular plural nominative uskontokuntamme uskontokuntamme accusative nom. uskontokuntamme uskontokuntamme gen. uskontokuntamme genitive uskontokuntamme uskontokuntiemme uskontokuntaimme rare partitive uskontokuntaamme uskontokuntiamme inessive uskontokunnassamme uskontokunnissamme elative uskontokunnastamme uskontokunnistamme illative uskontokuntaamme uskontokuntiimme adessive uskontokunnallamme uskontokunnillamme ablative uskontokunnaltamme uskontokunniltamme allative uskontokunnallemme uskontokunnillemme essive uskontokuntanamme uskontokuntinamme translative uskontokunnaksemme uskontokunniksemme abessive uskontokunnattamme uskontokunnittamme instructive — — comitative — uskontokuntinemme second-person plural possessor singular plural nominative uskontokuntanne uskontokuntanne accusative nom. uskontokuntanne uskontokuntanne gen. uskontokuntanne genitive uskontokuntanne uskontokuntienne uskontokuntainne rare partitive uskontokuntaanne uskontokuntianne inessive uskontokunnassanne uskontokunnissanne elative uskontokunnastanne uskontokunnistanne illative uskontokuntaanne uskontokuntiinne adessive uskontokunnallanne uskontokunnillanne ablative uskontokunnaltanne uskontokunniltanne allative uskontokunnallenne uskontokunnillenne essive uskontokuntananne uskontokuntinanne translative uskontokunnaksenne uskontokunniksenne abessive uskontokunnattanne uskontokunnittanne instructive — — comitative — uskontokuntinenne third-person possessor singular plural nominative uskontokuntansa uskontokuntansa accusative nom. uskontokuntansa uskontokuntansa gen. uskontokuntansa genitive uskontokuntansa uskontokuntiensa uskontokuntainsa rare partitive uskontokuntaansa uskontokuntiaan uskontokuntiansa inessive uskontokunnassaan uskontokunnassansa uskontokunnissaan uskontokunnissansa elative uskontokunnastaan uskontokunnastansa uskontokunnistaan uskontokunnistansa illative uskontokuntaansa uskontokuntiinsa adessive uskontokunnallaan uskontokunnallansa uskontokunnillaan uskontokunnillansa ablative uskontokunnaltaan uskontokunnaltansa uskontokunniltaan uskontokunniltansa allative uskontokunnalleen uskontokunnallensa uskontokunnilleen uskontokunnillensa essive uskontokuntanaan uskontokuntanansa uskontokuntinaan uskontokuntinansa translative uskontokunnakseen uskontokunnaksensa uskontokunnikseen uskontokunniksensa abessive uskontokunnattaan uskontokunnattansa uskontokunnittaan uskontokunnittansa instructive — — comitative — uskontokuntineen uskontokuntinensa