Anna-Mari
Finnish
Alternative forms
Etymology
Pronunciation
Proper noun
Anna-Mari
- a female given name from Hebrew.
- 1970 Kaarlo Isotalo, Äitiparka ja Anna, Karisto, page 138:
- Toisella puolella käytävää oli Anna-Mari. Miksikähän sillä on kaksi nimeä? Anna ajatteli. Se on Anna ja se on Mari.
- 2018 Pirjo Hassinen, Parit, Otava, →ISBN, page 199:
- Anna-Mari. Tarja siveli sohvan selkänojan karheaa, tuttua pintaa. Sellainen nimi. Kuin kutsu rakastamaan, olemaan ihastuksissaan.
- 1970 Kaarlo Isotalo, Äitiparka ja Anna, Karisto, page 138:
Declension
Inflection of Anna-Mari (Kotus type 5/risti, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | Anna-Mari | Anna-Marit | ||
genitive | Anna-Marin | Anna-Marien | ||
partitive | Anna-Maria | Anna-Mareja | ||
illative | Anna-Mariin | Anna-Mareihin | ||
singular | plural | |||
nominative | Anna-Mari | Anna-Marit | ||
accusative | nom. | Anna-Mari | Anna-Marit | |
gen. | Anna-Marin | |||
genitive | Anna-Marin | Anna-Marien | ||
partitive | Anna-Maria | Anna-Mareja | ||
inessive | Anna-Marissa | Anna-Mareissa | ||
elative | Anna-Marista | Anna-Mareista | ||
illative | Anna-Mariin | Anna-Mareihin | ||
adessive | Anna-Marilla | Anna-Mareilla | ||
ablative | Anna-Marilta | Anna-Mareilta | ||
allative | Anna-Marille | Anna-Mareille | ||
essive | Anna-Marina | Anna-Mareina | ||
translative | Anna-Mariksi | Anna-Mareiksi | ||
abessive | Anna-Maritta | Anna-Mareitta | ||
instructive | — | Anna-Marein | ||
comitative | See the possessive forms below. |