Esko
Finnish
Etymology
From Swedish Eskil, name of a medieval saint (an archbishop), from Old Norse Áskell.
Pronunciation
Proper noun
Esko
- a male given name.
- 1864 Aleksis Kivi, Nummisuutarit, SKS(1956), Act I:
- Eskoa et tyhmäksi maininne, yhtä viisas on hän aina kuin isänsäkin, minä nimittäin; hän on ihan kaltaiseni, niin sielun kuin ruumiin puolesta. Hän ei ole tyhmä, vaan vähän itsepäinen, ja sen taitaa tukastansakin nähdä, joka on valkoinen ja harjaskankea, niinkuin ukolla itse tässä.
- 1864 Aleksis Kivi, Nummisuutarit, SKS(1956), Act I:
Declension
Inflection of Esko (Kotus type 1/valo, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | Esko | Eskot | ||
genitive | Eskon | Eskojen | ||
partitive | Eskoa | Eskoja | ||
illative | Eskoon | Eskoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | Esko | Eskot | ||
accusative | nom. | Esko | Eskot | |
gen. | Eskon | |||
genitive | Eskon | Eskojen | ||
partitive | Eskoa | Eskoja | ||
inessive | Eskossa | Eskoissa | ||
elative | Eskosta | Eskoista | ||
illative | Eskoon | Eskoihin | ||
adessive | Eskolla | Eskoilla | ||
ablative | Eskolta | Eskoilta | ||
allative | Eskolle | Eskoille | ||
essive | Eskona | Eskoina | ||
translative | Eskoksi | Eskoiksi | ||
abessive | Eskotta | Eskoitta | ||
instructive | — | Eskoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |