ainunkielinen

Finnish

Etymology

ainun (“of Ainu”) +‎ kielinen (“being of a language”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯nunˌkie̯linen/, [ˈɑ̝i̯nuŋˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Syllabification^(key): ai‧nun‧kie‧li‧nen

Adjective

ainunkielinen

1. Ainu-language, Ainu-speaking, Ainu (of Ainu language)

   ainunkielinen lause ― an Ainu(-language) sentence

Declension

Inflection of ainunkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ainunkielinen	ainunkieliset
genitive		ainunkielisen	ainunkielisten ainunkielisien
partitive		ainunkielistä	ainunkielisiä
illative		ainunkieliseen	ainunkielisiin
		singular	plural
nominative		ainunkielinen	ainunkieliset
accusative	nom.	ainunkielinen	ainunkieliset
	gen.	ainunkielisen
genitive		ainunkielisen	ainunkielisten ainunkielisien
partitive		ainunkielistä	ainunkielisiä
inessive		ainunkielisessä	ainunkielisissä
elative		ainunkielisestä	ainunkielisistä
illative		ainunkieliseen	ainunkielisiin
adessive		ainunkielisellä	ainunkielisillä
ablative		ainunkieliseltä	ainunkielisiltä
allative		ainunkieliselle	ainunkielisille
essive		ainunkielisenä	ainunkielisinä
translative		ainunkieliseksi	ainunkielisiksi
abessive		ainunkielisettä	ainunkielisittä
instructive		—	ainunkielisin
comitative		—	ainunkielisine

Possessive forms of ainunkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ainunkieliseni ainunkieliseni accusative nom. ainunkieliseni ainunkieliseni gen. ainunkieliseni genitive ainunkieliseni ainunkielisteni ainunkielisieni partitive ainunkielistäni ainunkielisiäni inessive ainunkielisessäni ainunkielisissäni elative ainunkielisestäni ainunkielisistäni illative ainunkieliseeni ainunkielisiini adessive ainunkieliselläni ainunkielisilläni ablative ainunkieliseltäni ainunkielisiltäni allative ainunkieliselleni ainunkielisilleni essive ainunkielisenäni ainunkielisinäni translative ainunkielisekseni ainunkielisikseni abessive ainunkielisettäni ainunkielisittäni instructive — — comitative — ainunkielisineni second-person singular possessor singular plural nominative ainunkielisesi ainunkielisesi accusative nom. ainunkielisesi ainunkielisesi gen. ainunkielisesi genitive ainunkielisesi ainunkielistesi ainunkielisiesi partitive ainunkielistäsi ainunkielisiäsi inessive ainunkielisessäsi ainunkielisissäsi elative ainunkielisestäsi ainunkielisistäsi illative ainunkieliseesi ainunkielisiisi adessive ainunkieliselläsi ainunkielisilläsi ablative ainunkieliseltäsi ainunkielisiltäsi allative ainunkielisellesi ainunkielisillesi essive ainunkielisenäsi ainunkielisinäsi translative ainunkieliseksesi ainunkielisiksesi abessive ainunkielisettäsi ainunkielisittäsi instructive — — comitative — ainunkielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ainunkielisemme ainunkielisemme accusative nom. ainunkielisemme ainunkielisemme gen. ainunkielisemme genitive ainunkielisemme ainunkielistemme ainunkielisiemme partitive ainunkielistämme ainunkielisiämme inessive ainunkielisessämme ainunkielisissämme elative ainunkielisestämme ainunkielisistämme illative ainunkieliseemme ainunkielisiimme adessive ainunkielisellämme ainunkielisillämme ablative ainunkieliseltämme ainunkielisiltämme allative ainunkielisellemme ainunkielisillemme essive ainunkielisenämme ainunkielisinämme translative ainunkieliseksemme ainunkielisiksemme abessive ainunkielisettämme ainunkielisittämme instructive — — comitative — ainunkielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ainunkielisenne ainunkielisenne accusative nom. ainunkielisenne ainunkielisenne gen. ainunkielisenne genitive ainunkielisenne ainunkielistenne ainunkielisienne partitive ainunkielistänne ainunkielisiänne inessive ainunkielisessänne ainunkielisissänne elative ainunkielisestänne ainunkielisistänne illative ainunkieliseenne ainunkielisiinne adessive ainunkielisellänne ainunkielisillänne ablative ainunkieliseltänne ainunkielisiltänne allative ainunkielisellenne ainunkielisillenne essive ainunkielisenänne ainunkielisinänne translative ainunkieliseksenne ainunkielisiksenne abessive ainunkielisettänne ainunkielisittänne instructive — — comitative — ainunkielisinenne third-person possessor singular plural nominative ainunkielisensä ainunkielisensä accusative nom. ainunkielisensä ainunkielisensä gen. ainunkielisensä genitive ainunkielisensä ainunkielistensä ainunkielisiensä partitive ainunkielistään ainunkielistänsä ainunkielisiään ainunkielisiänsä inessive ainunkielisessään ainunkielisessänsä ainunkielisissään ainunkielisissänsä elative ainunkielisestään ainunkielisestänsä ainunkielisistään ainunkielisistänsä illative ainunkieliseensä ainunkielisiinsä adessive ainunkielisellään ainunkielisellänsä ainunkielisillään ainunkielisillänsä ablative ainunkieliseltään ainunkieliseltänsä ainunkielisiltään ainunkielisiltänsä allative ainunkieliselleen ainunkielisellensä ainunkielisilleen ainunkielisillensä essive ainunkielisenään ainunkielisenänsä ainunkielisinään ainunkielisinänsä translative ainunkielisekseen ainunkieliseksensä ainunkielisikseen ainunkielisiksensä abessive ainunkielisettään ainunkielisettänsä ainunkielisittään ainunkielisittänsä instructive — — comitative — ainunkielisineen ainunkielisinensä