emännöitseminen

Finnish

Etymology

emännöidä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈemænːøi̯tseminen/, [ˈe̞mænˌnø̞i̯ts̠e̞ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): e‧män‧nöit‧se‧mi‧nen

Noun

emännöitseminen

1. verbal noun of emännöidä
   1. Alternative form of emännöiminen

Declension

Inflection of emännöitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		emännöitseminen	emännöitsemiset
genitive		emännöitsemisen	emännöitsemisten emännöitsemisien
partitive		emännöitsemistä	emännöitsemisiä
illative		emännöitsemiseen	emännöitsemisiin
		singular	plural
nominative		emännöitseminen	emännöitsemiset
accusative	nom.	emännöitseminen	emännöitsemiset
	gen.	emännöitsemisen
genitive		emännöitsemisen	emännöitsemisten emännöitsemisien
partitive		emännöitsemistä	emännöitsemisiä
inessive		emännöitsemisessä	emännöitsemisissä
elative		emännöitsemisestä	emännöitsemisistä
illative		emännöitsemiseen	emännöitsemisiin
adessive		emännöitsemisellä	emännöitsemisillä
ablative		emännöitsemiseltä	emännöitsemisiltä
allative		emännöitsemiselle	emännöitsemisille
essive		emännöitsemisenä	emännöitsemisinä
translative		emännöitsemiseksi	emännöitsemisiksi
abessive		emännöitsemisettä	emännöitsemisittä
instructive		—	emännöitsemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of emännöitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative emännöitsemiseni emännöitsemiseni accusative nom. emännöitsemiseni emännöitsemiseni gen. emännöitsemiseni genitive emännöitsemiseni emännöitsemisteni emännöitsemisieni partitive emännöitsemistäni emännöitsemisiäni inessive emännöitsemisessäni emännöitsemisissäni elative emännöitsemisestäni emännöitsemisistäni illative emännöitsemiseeni emännöitsemisiini adessive emännöitsemiselläni emännöitsemisilläni ablative emännöitsemiseltäni emännöitsemisiltäni allative emännöitsemiselleni emännöitsemisilleni essive emännöitsemisenäni emännöitsemisinäni translative emännöitsemisekseni emännöitsemisikseni abessive emännöitsemisettäni emännöitsemisittäni instructive — — comitative — emännöitsemisineni second-person singular possessor singular plural nominative emännöitsemisesi emännöitsemisesi accusative nom. emännöitsemisesi emännöitsemisesi gen. emännöitsemisesi genitive emännöitsemisesi emännöitsemistesi emännöitsemisiesi partitive emännöitsemistäsi emännöitsemisiäsi inessive emännöitsemisessäsi emännöitsemisissäsi elative emännöitsemisestäsi emännöitsemisistäsi illative emännöitsemiseesi emännöitsemisiisi adessive emännöitsemiselläsi emännöitsemisilläsi ablative emännöitsemiseltäsi emännöitsemisiltäsi allative emännöitsemisellesi emännöitsemisillesi essive emännöitsemisenäsi emännöitsemisinäsi translative emännöitsemiseksesi emännöitsemisiksesi abessive emännöitsemisettäsi emännöitsemisittäsi instructive — — comitative — emännöitsemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative emännöitsemisemme emännöitsemisemme accusative nom. emännöitsemisemme emännöitsemisemme gen. emännöitsemisemme genitive emännöitsemisemme emännöitsemistemme emännöitsemisiemme partitive emännöitsemistämme emännöitsemisiämme inessive emännöitsemisessämme emännöitsemisissämme elative emännöitsemisestämme emännöitsemisistämme illative emännöitsemiseemme emännöitsemisiimme adessive emännöitsemisellämme emännöitsemisillämme ablative emännöitsemiseltämme emännöitsemisiltämme allative emännöitsemisellemme emännöitsemisillemme essive emännöitsemisenämme emännöitsemisinämme translative emännöitsemiseksemme emännöitsemisiksemme abessive emännöitsemisettämme emännöitsemisittämme instructive — — comitative — emännöitsemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative emännöitsemisenne emännöitsemisenne accusative nom. emännöitsemisenne emännöitsemisenne gen. emännöitsemisenne genitive emännöitsemisenne emännöitsemistenne emännöitsemisienne partitive emännöitsemistänne emännöitsemisiänne inessive emännöitsemisessänne emännöitsemisissänne elative emännöitsemisestänne emännöitsemisistänne illative emännöitsemiseenne emännöitsemisiinne adessive emännöitsemisellänne emännöitsemisillänne ablative emännöitsemiseltänne emännöitsemisiltänne allative emännöitsemisellenne emännöitsemisillenne essive emännöitsemisenänne emännöitsemisinänne translative emännöitsemiseksenne emännöitsemisiksenne abessive emännöitsemisettänne emännöitsemisittänne instructive — — comitative — emännöitsemisinenne third-person possessor singular plural nominative emännöitsemisensä emännöitsemisensä accusative nom. emännöitsemisensä emännöitsemisensä gen. emännöitsemisensä genitive emännöitsemisensä emännöitsemistensä emännöitsemisiensä partitive emännöitsemistään emännöitsemistänsä emännöitsemisiään emännöitsemisiänsä inessive emännöitsemisessään emännöitsemisessänsä emännöitsemisissään emännöitsemisissänsä elative emännöitsemisestään emännöitsemisestänsä emännöitsemisistään emännöitsemisistänsä illative emännöitsemiseensä emännöitsemisiinsä adessive emännöitsemisellään emännöitsemisellänsä emännöitsemisillään emännöitsemisillänsä ablative emännöitsemiseltään emännöitsemiseltänsä emännöitsemisiltään emännöitsemisiltänsä allative emännöitsemiselleen emännöitsemisellensä emännöitsemisilleen emännöitsemisillensä essive emännöitsemisenään emännöitsemisenänsä emännöitsemisinään emännöitsemisinänsä translative emännöitsemisekseen emännöitsemiseksensä emännöitsemisikseen emännöitsemisiksensä abessive emännöitsemisettään emännöitsemisettänsä emännöitsemisittään emännöitsemisittänsä instructive — — comitative — emännöitsemisineen emännöitsemisinensä