ennennäkemätön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ennen +‎ näkemätön

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: en‧nen‧nä‧ke‧mä‧tön

Adjective[edit]

ennennäkemätön (comparative ennennäkemättömampi, superlative ennennäkemättömin)

  1. unforeseen, unprecedented

Declension[edit]

Inflection of ennennäkemätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative ennennäkemätön ennennäkemättömät
genitive ennennäkemättömän ennennäkemättömien
partitive ennennäkemätöntä ennennäkemättömiä
illative ennennäkemättömään ennennäkemättömiin
singular plural
nominative ennennäkemätön ennennäkemättömät
accusative nom. ennennäkemätön ennennäkemättömät
gen. ennennäkemättömän
genitive ennennäkemättömän ennennäkemättömien
ennennäkemätöntenrare
partitive ennennäkemätöntä ennennäkemättömiä
inessive ennennäkemättömässä ennennäkemättömissä
elative ennennäkemättömästä ennennäkemättömistä
illative ennennäkemättömään ennennäkemättömiin
adessive ennennäkemättömällä ennennäkemättömillä
ablative ennennäkemättömältä ennennäkemättömiltä
allative ennennäkemättömälle ennennäkemättömille
essive ennennäkemättömänä ennennäkemättöminä
translative ennennäkemättömäksi ennennäkemättömiksi
instructive ennennäkemättömin
abessive ennennäkemättömättä ennennäkemättömittä
comitative ennennäkemättömine