epäsäännöllinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

epä- +‎ säännöllinen

Adjective[edit]

epäsäännöllinen (comparative epäsäännöllisempi, superlative epäsäännöllisin)

  1. irregular

Declension[edit]

Inflection of epäsäännöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative epäsäännöllinen epäsäännölliset
genitive epäsäännöllisen epäsäännöllisten
epäsäännöllisien
partitive epäsäännöllistä epäsäännöllisiä
illative epäsäännölliseen epäsäännöllisiin
singular plural
nominative epäsäännöllinen epäsäännölliset
accusative nom. epäsäännöllinen epäsäännölliset
gen. epäsäännöllisen
genitive epäsäännöllisen epäsäännöllisten
epäsäännöllisien
partitive epäsäännöllistä epäsäännöllisiä
inessive epäsäännöllisessä epäsäännöllisissä
elative epäsäännöllisestä epäsäännöllisistä
illative epäsäännölliseen epäsäännöllisiin
adessive epäsäännöllisellä epäsäännöllisillä
ablative epäsäännölliseltä epäsäännöllisiltä
allative epäsäännölliselle epäsäännöllisille
essive epäsäännöllisenä epäsäännöllisinä
translative epäsäännölliseksi epäsäännöllisiksi
instructive epäsäännöllisin
abessive epäsäännöllisettä epäsäännöllisittä
comitative epäsäännöllisine
Possessive forms of epäsäännöllinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person epäsäännölliseni epäsäännöllisemme
2nd person epäsäännöllisesi epäsäännöllisenne
3rd person epäsäännöllisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.