hyväntapainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyvän +‎ tapa +‎ -inen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈhyʋænˌtɑpɑi̯nen/, [ˈhyʋæn̪ˌt̪ɑ̝pɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑpɑinen
  • Syllabification(key): hy‧vän‧ta‧pai‧nen

Adjective[edit]

hyväntapainen (comparative hyväntapaisempi, superlative hyväntapaisin)

  1. well-mannered

Declension[edit]

Inflection of hyväntapainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hyväntapainen hyväntapaiset
genitive hyväntapaisen hyväntapaisten
hyväntapaisien
partitive hyväntapaista hyväntapaisia
illative hyväntapaiseen hyväntapaisiin
singular plural
nominative hyväntapainen hyväntapaiset
accusative nom. hyväntapainen hyväntapaiset
gen. hyväntapaisen
genitive hyväntapaisen hyväntapaisten
hyväntapaisien
partitive hyväntapaista hyväntapaisia
inessive hyväntapaisessa hyväntapaisissa
elative hyväntapaisesta hyväntapaisista
illative hyväntapaiseen hyväntapaisiin
adessive hyväntapaisella hyväntapaisilla
ablative hyväntapaiselta hyväntapaisilta
allative hyväntapaiselle hyväntapaisille
essive hyväntapaisena hyväntapaisina
translative hyväntapaiseksi hyväntapaisiksi
abessive hyväntapaisetta hyväntapaisitta
instructive hyväntapaisin
comitative hyväntapaisine
Possessive forms of hyväntapainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntapaiseni hyväntapaiseni
accusative nom. hyväntapaiseni hyväntapaiseni
gen. hyväntapaiseni
genitive hyväntapaiseni hyväntapaisteni
hyväntapaisieni
partitive hyväntapaistani hyväntapaisiani
inessive hyväntapaisessani hyväntapaisissani
elative hyväntapaisestani hyväntapaisistani
illative hyväntapaiseeni hyväntapaisiini
adessive hyväntapaisellani hyväntapaisillani
ablative hyväntapaiseltani hyväntapaisiltani
allative hyväntapaiselleni hyväntapaisilleni
essive hyväntapaisenani hyväntapaisinani
translative hyväntapaisekseni hyväntapaisikseni
abessive hyväntapaisettani hyväntapaisittani
instructive
comitative hyväntapaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hyväntapaisesi hyväntapaisesi
accusative nom. hyväntapaisesi hyväntapaisesi
gen. hyväntapaisesi
genitive hyväntapaisesi hyväntapaistesi
hyväntapaisiesi
partitive hyväntapaistasi hyväntapaisiasi
inessive hyväntapaisessasi hyväntapaisissasi
elative hyväntapaisestasi hyväntapaisistasi
illative hyväntapaiseesi hyväntapaisiisi
adessive hyväntapaisellasi hyväntapaisillasi
ablative hyväntapaiseltasi hyväntapaisiltasi
allative hyväntapaisellesi hyväntapaisillesi
essive hyväntapaisenasi hyväntapaisinasi
translative hyväntapaiseksesi hyväntapaisiksesi
abessive hyväntapaisettasi hyväntapaisittasi
instructive
comitative hyväntapaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntapaisemme hyväntapaisemme
accusative nom. hyväntapaisemme hyväntapaisemme
gen. hyväntapaisemme
genitive hyväntapaisemme hyväntapaistemme
hyväntapaisiemme
partitive hyväntapaistamme hyväntapaisiamme
inessive hyväntapaisessamme hyväntapaisissamme
elative hyväntapaisestamme hyväntapaisistamme
illative hyväntapaiseemme hyväntapaisiimme
adessive hyväntapaisellamme hyväntapaisillamme
ablative hyväntapaiseltamme hyväntapaisiltamme
allative hyväntapaisellemme hyväntapaisillemme
essive hyväntapaisenamme hyväntapaisinamme
translative hyväntapaiseksemme hyväntapaisiksemme
abessive hyväntapaisettamme hyväntapaisittamme
instructive
comitative hyväntapaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hyväntapaisenne hyväntapaisenne
accusative nom. hyväntapaisenne hyväntapaisenne
gen. hyväntapaisenne
genitive hyväntapaisenne hyväntapaistenne
hyväntapaisienne
partitive hyväntapaistanne hyväntapaisianne
inessive hyväntapaisessanne hyväntapaisissanne
elative hyväntapaisestanne hyväntapaisistanne
illative hyväntapaiseenne hyväntapaisiinne
adessive hyväntapaisellanne hyväntapaisillanne
ablative hyväntapaiseltanne hyväntapaisiltanne
allative hyväntapaisellenne hyväntapaisillenne
essive hyväntapaisenanne hyväntapaisinanne
translative hyväntapaiseksenne hyväntapaisiksenne
abessive hyväntapaisettanne hyväntapaisittanne
instructive
comitative hyväntapaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hyväntapaisensa hyväntapaisensa
accusative nom. hyväntapaisensa hyväntapaisensa
gen. hyväntapaisensa
genitive hyväntapaisensa hyväntapaistensa
hyväntapaisiensa
partitive hyväntapaistaan
hyväntapaistansa
hyväntapaisiaan
hyväntapaisiansa
inessive hyväntapaisessaan
hyväntapaisessansa
hyväntapaisissaan
hyväntapaisissansa
elative hyväntapaisestaan
hyväntapaisestansa
hyväntapaisistaan
hyväntapaisistansa
illative hyväntapaiseensa hyväntapaisiinsa
adessive hyväntapaisellaan
hyväntapaisellansa
hyväntapaisillaan
hyväntapaisillansa
ablative hyväntapaiseltaan
hyväntapaiseltansa
hyväntapaisiltaan
hyväntapaisiltansa
allative hyväntapaiselleen
hyväntapaisellensa
hyväntapaisilleen
hyväntapaisillensa
essive hyväntapaisenaan
hyväntapaisenansa
hyväntapaisinaan
hyväntapaisinansa
translative hyväntapaisekseen
hyväntapaiseksensa
hyväntapaisikseen
hyväntapaisiksensa
abessive hyväntapaisettaan
hyväntapaisettansa
hyväntapaisittaan
hyväntapaisittansa
instructive
comitative hyväntapaisineen
hyväntapaisinensa

Further reading[edit]