italiankielinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

italian +‎ kielinen

Adjective[edit]

italiankielinen (not comparable)

  1. Italian-speaking; Italophone
  2. expressed in the Italian language

Declension[edit]

Inflection of italiankielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative italiankielinen italiankieliset
genitive italiankielisen italiankielisten
italiankielisien
partitive italiankielistä italiankielisiä
illative italiankieliseen italiankielisiin
singular plural
nominative italiankielinen italiankieliset
accusative nom. italiankielinen italiankieliset
gen. italiankielisen
genitive italiankielisen italiankielisten
italiankielisien
partitive italiankielistä italiankielisiä
inessive italiankielisessä italiankielisissä
elative italiankielisestä italiankielisistä
illative italiankieliseen italiankielisiin
adessive italiankielisellä italiankielisillä
ablative italiankieliseltä italiankielisiltä
allative italiankieliselle italiankielisille
essive italiankielisenä italiankielisinä
translative italiankieliseksi italiankielisiksi
instructive italiankielisin
abessive italiankielisettä italiankielisittä
comitative italiankielisine