jaaritteleminen

Finnish

Etymology

jaaritella +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjɑːritːeleminen/, [ˈjɑ̝ːrit̪ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): jaa‧rit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

jaaritteleminen

1. verbal noun of jaaritella
   1. rambling, droning on

Declension

Inflection of jaaritteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		jaaritteleminen	jaarittelemiset
genitive		jaarittelemisen	jaarittelemisten jaarittelemisien
partitive		jaarittelemista	jaarittelemisia
illative		jaarittelemiseen	jaarittelemisiin
		singular	plural
nominative		jaaritteleminen	jaarittelemiset
accusative	nom.	jaaritteleminen	jaarittelemiset
	gen.	jaarittelemisen
genitive		jaarittelemisen	jaarittelemisten jaarittelemisien
partitive		jaarittelemista	jaarittelemisia
inessive		jaarittelemisessa	jaarittelemisissa
elative		jaarittelemisesta	jaarittelemisista
illative		jaarittelemiseen	jaarittelemisiin
adessive		jaarittelemisella	jaarittelemisilla
ablative		jaarittelemiselta	jaarittelemisilta
allative		jaarittelemiselle	jaarittelemisille
essive		jaarittelemisena	jaarittelemisina
translative		jaarittelemiseksi	jaarittelemisiksi
abessive		jaarittelemisetta	jaarittelemisitta
instructive		—	jaarittelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of jaaritteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative jaarittelemiseni jaarittelemiseni accusative nom. jaarittelemiseni jaarittelemiseni gen. jaarittelemiseni genitive jaarittelemiseni jaarittelemisteni jaarittelemisieni partitive jaarittelemistani jaarittelemisiani inessive jaarittelemisessani jaarittelemisissani elative jaarittelemisestani jaarittelemisistani illative jaarittelemiseeni jaarittelemisiini adessive jaarittelemisellani jaarittelemisillani ablative jaarittelemiseltani jaarittelemisiltani allative jaarittelemiselleni jaarittelemisilleni essive jaarittelemisenani jaarittelemisinani translative jaarittelemisekseni jaarittelemisikseni abessive jaarittelemisettani jaarittelemisittani instructive — — comitative — jaarittelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative jaarittelemisesi jaarittelemisesi accusative nom. jaarittelemisesi jaarittelemisesi gen. jaarittelemisesi genitive jaarittelemisesi jaarittelemistesi jaarittelemisiesi partitive jaarittelemistasi jaarittelemisiasi inessive jaarittelemisessasi jaarittelemisissasi elative jaarittelemisestasi jaarittelemisistasi illative jaarittelemiseesi jaarittelemisiisi adessive jaarittelemisellasi jaarittelemisillasi ablative jaarittelemiseltasi jaarittelemisiltasi allative jaarittelemisellesi jaarittelemisillesi essive jaarittelemisenasi jaarittelemisinasi translative jaarittelemiseksesi jaarittelemisiksesi abessive jaarittelemisettasi jaarittelemisittasi instructive — — comitative — jaarittelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative jaarittelemisemme jaarittelemisemme accusative nom. jaarittelemisemme jaarittelemisemme gen. jaarittelemisemme genitive jaarittelemisemme jaarittelemistemme jaarittelemisiemme partitive jaarittelemistamme jaarittelemisiamme inessive jaarittelemisessamme jaarittelemisissamme elative jaarittelemisestamme jaarittelemisistamme illative jaarittelemiseemme jaarittelemisiimme adessive jaarittelemisellamme jaarittelemisillamme ablative jaarittelemiseltamme jaarittelemisiltamme allative jaarittelemisellemme jaarittelemisillemme essive jaarittelemisenamme jaarittelemisinamme translative jaarittelemiseksemme jaarittelemisiksemme abessive jaarittelemisettamme jaarittelemisittamme instructive — — comitative — jaarittelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative jaarittelemisenne jaarittelemisenne accusative nom. jaarittelemisenne jaarittelemisenne gen. jaarittelemisenne genitive jaarittelemisenne jaarittelemistenne jaarittelemisienne partitive jaarittelemistanne jaarittelemisianne inessive jaarittelemisessanne jaarittelemisissanne elative jaarittelemisestanne jaarittelemisistanne illative jaarittelemiseenne jaarittelemisiinne adessive jaarittelemisellanne jaarittelemisillanne ablative jaarittelemiseltanne jaarittelemisiltanne allative jaarittelemisellenne jaarittelemisillenne essive jaarittelemisenanne jaarittelemisinanne translative jaarittelemiseksenne jaarittelemisiksenne abessive jaarittelemisettanne jaarittelemisittanne instructive — — comitative — jaarittelemisinenne third-person possessor singular plural nominative jaarittelemisensa jaarittelemisensa accusative nom. jaarittelemisensa jaarittelemisensa gen. jaarittelemisensa genitive jaarittelemisensa jaarittelemistensa jaarittelemisiensa partitive jaarittelemistaan jaarittelemistansa jaarittelemisiaan jaarittelemisiansa inessive jaarittelemisessaan jaarittelemisessansa jaarittelemisissaan jaarittelemisissansa elative jaarittelemisestaan jaarittelemisestansa jaarittelemisistaan jaarittelemisistansa illative jaarittelemiseensa jaarittelemisiinsa adessive jaarittelemisellaan jaarittelemisellansa jaarittelemisillaan jaarittelemisillansa ablative jaarittelemiseltaan jaarittelemiseltansa jaarittelemisiltaan jaarittelemisiltansa allative jaarittelemiselleen jaarittelemisellensa jaarittelemisilleen jaarittelemisillensa essive jaarittelemisenaan jaarittelemisenansa jaarittelemisinaan jaarittelemisinansa translative jaarittelemisekseen jaarittelemiseksensa jaarittelemisikseen jaarittelemisiksensa abessive jaarittelemisettaan jaarittelemisettansa jaarittelemisittaan jaarittelemisittansa instructive — — comitative — jaarittelemisineen jaarittelemisinensa