keinokastelu

Finnish

Etymology

keino- (“artificial”) +‎ kastelu (“watering”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯noˌkɑstelu/, [ˈk̟e̞i̯no̞ˌkɑ̝s̠te̞lu]
• Rhymes: -ɑstelu
• Syllabification^(key): kei‧no‧kas‧te‧lu
• Hyphenation^(key): keino‧kaste‧lu

Noun

keinokastelu

1. irrigation (operation of causing water to flow over lands, for nourishing plants)

Declension

Inflection of keinokastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		keinokastelu	keinokastelut
genitive		keinokastelun	keinokastelujen keinokasteluiden keinokasteluitten
partitive		keinokastelua	keinokasteluja keinokasteluita
illative		keinokasteluun	keinokasteluihin
		singular	plural
nominative		keinokastelu	keinokastelut
accusative	nom.	keinokastelu	keinokastelut
	gen.	keinokastelun
genitive		keinokastelun	keinokastelujen keinokasteluiden keinokasteluitten
partitive		keinokastelua	keinokasteluja keinokasteluita
inessive		keinokastelussa	keinokasteluissa
elative		keinokastelusta	keinokasteluista
illative		keinokasteluun	keinokasteluihin
adessive		keinokastelulla	keinokasteluilla
ablative		keinokastelulta	keinokasteluilta
allative		keinokastelulle	keinokasteluille
essive		keinokasteluna	keinokasteluina
translative		keinokasteluksi	keinokasteluiksi
abessive		keinokastelutta	keinokasteluitta
instructive		—	keinokasteluin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keinokastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keinokasteluni keinokasteluni accusative nom. keinokasteluni keinokasteluni gen. keinokasteluni genitive keinokasteluni keinokastelujeni keinokasteluideni keinokasteluitteni partitive keinokasteluani keinokastelujani keinokasteluitani inessive keinokastelussani keinokasteluissani elative keinokastelustani keinokasteluistani illative keinokasteluuni keinokasteluihini adessive keinokastelullani keinokasteluillani ablative keinokastelultani keinokasteluiltani allative keinokastelulleni keinokasteluilleni essive keinokastelunani keinokasteluinani translative keinokastelukseni keinokasteluikseni abessive keinokasteluttani keinokasteluittani instructive — — comitative — keinokasteluineni second-person singular possessor singular plural nominative keinokastelusi keinokastelusi accusative nom. keinokastelusi keinokastelusi gen. keinokastelusi genitive keinokastelusi keinokastelujesi keinokasteluidesi keinokasteluittesi partitive keinokasteluasi keinokastelujasi keinokasteluitasi inessive keinokastelussasi keinokasteluissasi elative keinokastelustasi keinokasteluistasi illative keinokasteluusi keinokasteluihisi adessive keinokastelullasi keinokasteluillasi ablative keinokastelultasi keinokasteluiltasi allative keinokastelullesi keinokasteluillesi essive keinokastelunasi keinokasteluinasi translative keinokasteluksesi keinokasteluiksesi abessive keinokasteluttasi keinokasteluittasi instructive — — comitative — keinokasteluinesi first-person plural possessor singular plural nominative keinokastelumme keinokastelumme accusative nom. keinokastelumme keinokastelumme gen. keinokastelumme genitive keinokastelumme keinokastelujemme keinokasteluidemme keinokasteluittemme partitive keinokasteluamme keinokastelujamme keinokasteluitamme inessive keinokastelussamme keinokasteluissamme elative keinokastelustamme keinokasteluistamme illative keinokasteluumme keinokasteluihimme adessive keinokastelullamme keinokasteluillamme ablative keinokastelultamme keinokasteluiltamme allative keinokastelullemme keinokasteluillemme essive keinokastelunamme keinokasteluinamme translative keinokasteluksemme keinokasteluiksemme abessive keinokasteluttamme keinokasteluittamme instructive — — comitative — keinokasteluinemme second-person plural possessor singular plural nominative keinokastelunne keinokastelunne accusative nom. keinokastelunne keinokastelunne gen. keinokastelunne genitive keinokastelunne keinokastelujenne keinokasteluidenne keinokasteluittenne partitive keinokasteluanne keinokastelujanne keinokasteluitanne inessive keinokastelussanne keinokasteluissanne elative keinokastelustanne keinokasteluistanne illative keinokasteluunne keinokasteluihinne adessive keinokastelullanne keinokasteluillanne ablative keinokastelultanne keinokasteluiltanne allative keinokastelullenne keinokasteluillenne essive keinokastelunanne keinokasteluinanne translative keinokasteluksenne keinokasteluiksenne abessive keinokasteluttanne keinokasteluittanne instructive — — comitative — keinokasteluinenne third-person possessor singular plural nominative keinokastelunsa keinokastelunsa accusative nom. keinokastelunsa keinokastelunsa gen. keinokastelunsa genitive keinokastelunsa keinokastelujensa keinokasteluidensa keinokasteluittensa partitive keinokasteluaan keinokasteluansa keinokastelujaan keinokasteluitaan keinokastelujansa keinokasteluitansa inessive keinokastelussaan keinokastelussansa keinokasteluissaan keinokasteluissansa elative keinokastelustaan keinokastelustansa keinokasteluistaan keinokasteluistansa illative keinokasteluunsa keinokasteluihinsa adessive keinokastelullaan keinokastelullansa keinokasteluillaan keinokasteluillansa ablative keinokastelultaan keinokastelultansa keinokasteluiltaan keinokasteluiltansa allative keinokastelulleen keinokastelullensa keinokasteluilleen keinokasteluillensa essive keinokastelunaan keinokastelunansa keinokasteluinaan keinokasteluinansa translative keinokastelukseen keinokasteluksensa keinokasteluikseen keinokasteluiksensa abessive keinokasteluttaan keinokasteluttansa keinokasteluittaan keinokasteluittansa instructive — — comitative — keinokasteluineen keinokasteluinensa

Further reading

• “keinokastelu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023