kellomainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kello (bell, clock) +‎ -mainen (-like)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkelːomɑi̯nen/, [ˈk̟e̞lːo̞ˌmɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): kel‧lo‧mai‧nen

Adjective

[edit]

kellomainen

  1. bell-shaped, campanulate (having the shape of a bell)
  2. clocklike (resembling a clock in some respect)
    Hän oli tunnettu kellomaisesta säännöllisyydestään.
    He was known for his clocklike regularity.

Declension

[edit]
Inflection of kellomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kellomainen kellomaiset
genitive kellomaisen kellomaisten
kellomaisien
partitive kellomaista kellomaisia
illative kellomaiseen kellomaisiin
singular plural
nominative kellomainen kellomaiset
accusative nom. kellomainen kellomaiset
gen. kellomaisen
genitive kellomaisen kellomaisten
kellomaisien
partitive kellomaista kellomaisia
inessive kellomaisessa kellomaisissa
elative kellomaisesta kellomaisista
illative kellomaiseen kellomaisiin
adessive kellomaisella kellomaisilla
ablative kellomaiselta kellomaisilta
allative kellomaiselle kellomaisille
essive kellomaisena kellomaisina
translative kellomaiseksi kellomaisiksi
abessive kellomaisetta kellomaisitta
instructive kellomaisin
comitative kellomaisine
Possessive forms of kellomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]