kelvollinen

Finnish

Etymology

From kelpo +‎ -llinen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelʋolːinen/, [ˈke̞lʋo̞lˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): kel‧vol‧li‧nen

Adjective

kelvollinen (comparative kelvollisempi, superlative kelvollisin)

1. decent, good (enough)

   Synonyms: kelpo, kelpoinen, kelvokas, riittävä, riittävän hyvä, tarpeeksi hyvä

   Antonyms: kelvoton, epäkelpo

2. fit, suitable; eligible

   Synonym: see kelpoinen

3. (statistics) admissible

Declension

Inflection of kelvollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kelvollinen	kelvolliset
genitive		kelvollisen	kelvollisten kelvollisien
partitive		kelvollista	kelvollisia
illative		kelvolliseen	kelvollisiin
		singular	plural
nominative		kelvollinen	kelvolliset
accusative	nom.	kelvollinen	kelvolliset
	gen.	kelvollisen
genitive		kelvollisen	kelvollisten kelvollisien
partitive		kelvollista	kelvollisia
inessive		kelvollisessa	kelvollisissa
elative		kelvollisesta	kelvollisista
illative		kelvolliseen	kelvollisiin
adessive		kelvollisella	kelvollisilla
ablative		kelvolliselta	kelvollisilta
allative		kelvolliselle	kelvollisille
essive		kelvollisena	kelvollisina
translative		kelvolliseksi	kelvollisiksi
instructive		—	kelvollisin
abessive		kelvollisetta	kelvollisitta
comitative		—	kelvollisine

Possessive forms of kelvollinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor	singular	plural
1st person	kelvolliseni	kelvollisemme
2nd person	kelvollisesi	kelvollisenne
3rd person	kelvollisensa

Derived terms

• kelvollisesti
• kelvollisuus