kiertoilmaisu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kierto +‎ ilmaisu

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kier‧to‧il‧mai‧su

Noun[edit]

kiertoilmaisu

  1. A circumlocution (when saying something in another way, not necessarily euphemistically); a euphemism.

Declension[edit]

Inflection of kiertoilmaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kiertoilmaisu kiertoilmaisut
genitive kiertoilmaisun kiertoilmaisujen
kiertoilmaisuiden
kiertoilmaisuitten
partitive kiertoilmaisua kiertoilmaisuja
kiertoilmaisuita
illative kiertoilmaisuun kiertoilmaisuihin
singular plural
nominative kiertoilmaisu kiertoilmaisut
accusative nom. kiertoilmaisu kiertoilmaisut
gen. kiertoilmaisun
genitive kiertoilmaisun kiertoilmaisujen
kiertoilmaisuiden
kiertoilmaisuitten
partitive kiertoilmaisua kiertoilmaisuja
kiertoilmaisuita
inessive kiertoilmaisussa kiertoilmaisuissa
elative kiertoilmaisusta kiertoilmaisuista
illative kiertoilmaisuun kiertoilmaisuihin
adessive kiertoilmaisulla kiertoilmaisuilla
ablative kiertoilmaisulta kiertoilmaisuilta
allative kiertoilmaisulle kiertoilmaisuille
essive kiertoilmaisuna kiertoilmaisuina
translative kiertoilmaisuksi kiertoilmaisuiksi
instructive kiertoilmaisuin
abessive kiertoilmaisutta kiertoilmaisuitta
comitative kiertoilmaisuineen

Synonyms[edit]