lakkauttaminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

lakkauttaa +‎ -minen

Noun[edit]

lakkauttaminen

  1. abolition (act of abolishing)

Declension[edit]

Inflection of lakkauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative lakkauttaminen lakkauttamiset
genitive lakkauttamisen lakkauttamisten
lakkauttamisien
partitive lakkauttamista lakkauttamisia
illative lakkauttamiseen lakkauttamisiin
singular plural
nominative lakkauttaminen lakkauttamiset
accusative nom. lakkauttaminen lakkauttamiset
gen. lakkauttamisen
genitive lakkauttamisen lakkauttamisten
lakkauttamisien
partitive lakkauttamista lakkauttamisia
inessive lakkauttamisessa lakkauttamisissa
elative lakkauttamisesta lakkauttamisista
illative lakkauttamiseen lakkauttamisiin
adessive lakkauttamisella lakkauttamisilla
ablative lakkauttamiselta lakkauttamisilta
allative lakkauttamiselle lakkauttamisille
essive lakkauttamisena lakkauttamisina
translative lakkauttamiseksi lakkauttamisiksi
instructive lakkauttamisin
abessive lakkauttamisetta lakkauttamisitta
comitative lakkauttamisineen

Verb[edit]

lakkauttaminen

  1. Fourth infinitive of lakkauttaa.