maailmanjärjestys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Compound of maailman ‎(world) +‎ järjestys ‎(order).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmɑːilmɑnˌjærjestys/
  • Hyphenation: maa‧il‧man‧jär‧jes‧tys

Noun[edit]

maailmanjärjestys

  1. world order

Declension[edit]

Inflection of maailmanjärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative maailmanjärjestys maailmanjärjestykset
genitive maailmanjärjestyksen maailmanjärjestysten
maailmanjärjestyksien
partitive maailmanjärjestystä maailmanjärjestyksiä
illative maailmanjärjestykseen maailmanjärjestyksiin
singular plural
nominative maailmanjärjestys maailmanjärjestykset
accusative nom.? maailmanjärjestys maailmanjärjestykset
gen. maailmanjärjestyksen
genitive maailmanjärjestyksen maailmanjärjestysten
maailmanjärjestyksien
partitive maailmanjärjestystä maailmanjärjestyksiä
inessive maailmanjärjestyksessä maailmanjärjestyksissä
elative maailmanjärjestyksestä maailmanjärjestyksistä
illative maailmanjärjestykseen maailmanjärjestyksiin
adessive maailmanjärjestyksellä maailmanjärjestyksillä
ablative maailmanjärjestykseltä maailmanjärjestyksiltä
allative maailmanjärjestykselle maailmanjärjestyksille
essive maailmanjärjestyksenä maailmanjärjestyksinä
translative maailmanjärjestykseksi maailmanjärjestyksiksi
instructive maailmanjärjestyksin
abessive maailmanjärjestyksettä maailmanjärjestyksittä
comitative maailmanjärjestyksineen

Derived terms[edit]