monikielinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

moni- +‎ kielinen

Adjective[edit]

monikielinen  (comparative monikielisempi, superlative monikielisin)

  1. multilingual
  2. polyglot

Declension[edit]

Inflection of monikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monikielinen monikieliset
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
illative monikieliseen monikielisiin
singular plural
nominative monikielinen monikieliset
accusative nom.? monikielinen monikieliset
gen. monikielisen
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
inessive monikielisessä monikielisissä
elative monikielisestä monikielisistä
illative monikieliseen monikielisiin
adessive monikielisellä monikielisillä
ablative monikieliseltä monikielisiltä
allative monikieliselleˣ monikielisilleˣ
essive monikielisenä monikielisinä
translative monikieliseksi monikielisiksi
instructive monikielisin
abessive monikielisettä monikielisittä
comitative monikielisine

Derived terms[edit]