rauhastulehdus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rauhanen +‎ tulehdus

Noun[edit]

rauhastulehdus

  1. (pathology) adenitis (glandular inflammation)

Declension[edit]

Inflection of rauhastulehdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rauhastulehdus rauhastulehdukset
genitive rauhastulehduksen rauhastulehdusten
rauhastulehduksien
partitive rauhastulehdusta rauhastulehduksia
illative rauhastulehdukseen rauhastulehduksiin
singular plural
nominative rauhastulehdus rauhastulehdukset
accusative nom. rauhastulehdus rauhastulehdukset
gen. rauhastulehduksen
genitive rauhastulehduksen rauhastulehdusten
rauhastulehduksien
partitive rauhastulehdusta rauhastulehduksia
inessive rauhastulehduksessa rauhastulehduksissa
elative rauhastulehduksesta rauhastulehduksista
illative rauhastulehdukseen rauhastulehduksiin
adessive rauhastulehduksella rauhastulehduksilla
ablative rauhastulehdukselta rauhastulehduksilta
allative rauhastulehdukselle rauhastulehduksille
essive rauhastulehduksena rauhastulehduksina
translative rauhastulehdukseksi rauhastulehduksiksi
instructive rauhastulehduksin
abessive rauhastulehduksetta rauhastulehduksitta
comitative rauhastulehduksineen

Synonyms[edit]