siveellinen

Finnish

Etymology

sivee- (“chaste, modest”) +‎ -llinen. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1859.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiʋeːlːinen/, [ˈs̠iʋe̞ːlˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): si‧veel‧li‧nen
• Hyphenation^(key): si‧veel‧li‧nen

Adjective

siveellinen (comparative siveellisempi, superlative siveellisin)

1. decent, modest
2. (dated) ethical

   Synonym: eettinen

3. (dated) moral

   Synonym: moraalinen

Declension

Inflection of siveellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		siveellinen	siveelliset
genitive		siveellisen	siveellisten siveellisien
partitive		siveellistä	siveellisiä
illative		siveelliseen	siveellisiin
		singular	plural
nominative		siveellinen	siveelliset
accusative	nom.	siveellinen	siveelliset
	gen.	siveellisen
genitive		siveellisen	siveellisten siveellisien
partitive		siveellistä	siveellisiä
inessive		siveellisessä	siveellisissä
elative		siveellisestä	siveellisistä
illative		siveelliseen	siveellisiin
adessive		siveellisellä	siveellisillä
ablative		siveelliseltä	siveellisiltä
allative		siveelliselle	siveellisille
essive		siveellisenä	siveellisinä
translative		siveelliseksi	siveellisiksi
abessive		siveellisettä	siveellisittä
instructive		—	siveellisin
comitative		—	siveellisine

Possessive forms of siveellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative siveelliseni siveelliseni accusative nom. siveelliseni siveelliseni gen. siveelliseni genitive siveelliseni siveellisteni siveellisieni partitive siveellistäni siveellisiäni inessive siveellisessäni siveellisissäni elative siveellisestäni siveellisistäni illative siveelliseeni siveellisiini adessive siveelliselläni siveellisilläni ablative siveelliseltäni siveellisiltäni allative siveelliselleni siveellisilleni essive siveellisenäni siveellisinäni translative siveellisekseni siveellisikseni abessive siveellisettäni siveellisittäni instructive — — comitative — siveellisineni second-person singular possessor singular plural nominative siveellisesi siveellisesi accusative nom. siveellisesi siveellisesi gen. siveellisesi genitive siveellisesi siveellistesi siveellisiesi partitive siveellistäsi siveellisiäsi inessive siveellisessäsi siveellisissäsi elative siveellisestäsi siveellisistäsi illative siveelliseesi siveellisiisi adessive siveelliselläsi siveellisilläsi ablative siveelliseltäsi siveellisiltäsi allative siveellisellesi siveellisillesi essive siveellisenäsi siveellisinäsi translative siveelliseksesi siveellisiksesi abessive siveellisettäsi siveellisittäsi instructive — — comitative — siveellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative siveellisemme siveellisemme accusative nom. siveellisemme siveellisemme gen. siveellisemme genitive siveellisemme siveellistemme siveellisiemme partitive siveellistämme siveellisiämme inessive siveellisessämme siveellisissämme elative siveellisestämme siveellisistämme illative siveelliseemme siveellisiimme adessive siveellisellämme siveellisillämme ablative siveelliseltämme siveellisiltämme allative siveellisellemme siveellisillemme essive siveellisenämme siveellisinämme translative siveelliseksemme siveellisiksemme abessive siveellisettämme siveellisittämme instructive — — comitative — siveellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative siveellisenne siveellisenne accusative nom. siveellisenne siveellisenne gen. siveellisenne genitive siveellisenne siveellistenne siveellisienne partitive siveellistänne siveellisiänne inessive siveellisessänne siveellisissänne elative siveellisestänne siveellisistänne illative siveelliseenne siveellisiinne adessive siveellisellänne siveellisillänne ablative siveelliseltänne siveellisiltänne allative siveellisellenne siveellisillenne essive siveellisenänne siveellisinänne translative siveelliseksenne siveellisiksenne abessive siveellisettänne siveellisittänne instructive — — comitative — siveellisinenne third-person possessor singular plural nominative siveellisensä siveellisensä accusative nom. siveellisensä siveellisensä gen. siveellisensä genitive siveellisensä siveellistensä siveellisiensä partitive siveellistään siveellistänsä siveellisiään siveellisiänsä inessive siveellisessään siveellisessänsä siveellisissään siveellisissänsä elative siveellisestään siveellisestänsä siveellisistään siveellisistänsä illative siveelliseensä siveellisiinsä adessive siveellisellään siveellisellänsä siveellisillään siveellisillänsä ablative siveelliseltään siveelliseltänsä siveellisiltään siveellisiltänsä allative siveelliselleen siveellisellensä siveellisilleen siveellisillensä essive siveellisenään siveellisenänsä siveellisinään siveellisinänsä translative siveellisekseen siveelliseksensä siveellisikseen siveellisiksensä abessive siveellisettään siveellisettänsä siveellisittään siveellisittänsä instructive — — comitative — siveellisineen siveellisinensä

Derived terms

• siveellisesti
• siveellisyys

compounds

• epäsiveellinen
• kristillissiveellinen

Further reading

• “siveellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023