soinnillinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

soinnillinen

  1. (phonetics) voiced (of a speech sound, spoken with vibration of the vocal cords, e.g. m, n, r)

Declension[edit]

Inflection of soinnillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative soinnillinen soinnilliset
genitive soinnillisen soinnillisten
soinnillisien
partitive soinnillista soinnillisia
illative soinnilliseen soinnillisiin
singular plural
nominative soinnillinen soinnilliset
accusative nom.? soinnillinen soinnilliset
gen. soinnillisen
genitive soinnillisen soinnillisten
soinnillisien
partitive soinnillista soinnillisia
inessive soinnillisessa soinnillisissa
elative soinnillisesta soinnillisista
illative soinnilliseen soinnillisiin
adessive soinnillisella soinnillisilla
ablative soinnilliselta soinnillisilta
allative soinnilliselleˣ soinnillisilleˣ
essive soinnillisena soinnillisina
translative soinnilliseksi soinnillisiksi
instructive soinnillisin
abessive soinnillisetta soinnillisitta
comitative soinnillisine

Antonyms[edit]