suistuminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suistua +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsui̯stuminen/, [ˈs̠ui̯s̠t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): suis‧tu‧mi‧nen

Noun[edit]

suistuminen

  1. falling, tumbling
  2. derailing (being derailed)

Declension[edit]

Inflection of suistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative suistuminen suistumiset
genitive suistumisen suistumisten
suistumisien
partitive suistumista suistumisia
illative suistumiseen suistumisiin
singular plural
nominative suistuminen suistumiset
accusative nom. suistuminen suistumiset
gen. suistumisen
genitive suistumisen suistumisten
suistumisien
partitive suistumista suistumisia
inessive suistumisessa suistumisissa
elative suistumisesta suistumisista
illative suistumiseen suistumisiin
adessive suistumisella suistumisilla
ablative suistumiselta suistumisilta
allative suistumiselle suistumisille
essive suistumisena suistumisina
translative suistumiseksi suistumisiksi
instructive suistumisin
abessive suistumisetta suistumisitta
comitative suistumisineen
Possessive forms of suistuminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person suistumiseni suistumisemme
2nd person suistumisesi suistumisenne
3rd person suistumisensa

Verb[edit]

suistuminen

  1. nominative of fourth infinitive of suistua