suosiollinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suosio +‎ -llinen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsuo̯siolːinen/, [ˈs̠uo̞̯s̠iˌo̞lːine̞n]
  • Rhymes: -olːinen
  • Syllabification: suo‧si‧ol‧li‧nen

Adjective[edit]

suosiollinen (comparative suosiollisempi, superlative suosiollisin)

  1. gracious, favorable

Declension[edit]

Inflection of suosiollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative suosiollinen suosiolliset
genitive suosiollisen suosiollisten
suosiollisien
partitive suosiollista suosiollisia
illative suosiolliseen suosiollisiin
singular plural
nominative suosiollinen suosiolliset
accusative nom. suosiollinen suosiolliset
gen. suosiollisen
genitive suosiollisen suosiollisten
suosiollisien
partitive suosiollista suosiollisia
inessive suosiollisessa suosiollisissa
elative suosiollisesta suosiollisista
illative suosiolliseen suosiollisiin
adessive suosiollisella suosiollisilla
ablative suosiolliselta suosiollisilta
allative suosiolliselle suosiollisille
essive suosiollisena suosiollisina
translative suosiolliseksi suosiollisiksi
instructive suosiollisin
abessive suosiollisetta suosiollisitta
comitative suosiollisine
Possessive forms of suosiollinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person suosiolliseni suosiollisemme
2nd person suosiollisesi suosiollisenne
3rd person suosiollisensa

Derived terms[edit]