tahdittaminen

Finnish

Etymology

tahdittaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑhditːɑminen/, [ˈt̪ɑ̝xdit̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): tah‧dit‧ta‧mi‧nen

Noun

tahdittaminen

1. verbal noun of tahdittaa
   1. setting the pace

Declension

Inflection of tahdittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tahdittaminen	tahdittamiset
genitive		tahdittamisen	tahdittamisten tahdittamisien
partitive		tahdittamista	tahdittamisia
illative		tahdittamiseen	tahdittamisiin
		singular	plural
nominative		tahdittaminen	tahdittamiset
accusative	nom.	tahdittaminen	tahdittamiset
	gen.	tahdittamisen
genitive		tahdittamisen	tahdittamisten tahdittamisien
partitive		tahdittamista	tahdittamisia
inessive		tahdittamisessa	tahdittamisissa
elative		tahdittamisesta	tahdittamisista
illative		tahdittamiseen	tahdittamisiin
adessive		tahdittamisella	tahdittamisilla
ablative		tahdittamiselta	tahdittamisilta
allative		tahdittamiselle	tahdittamisille
essive		tahdittamisena	tahdittamisina
translative		tahdittamiseksi	tahdittamisiksi
abessive		tahdittamisetta	tahdittamisitta
instructive		—	tahdittamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tahdittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tahdittamiseni tahdittamiseni accusative nom. tahdittamiseni tahdittamiseni gen. tahdittamiseni genitive tahdittamiseni tahdittamisteni tahdittamisieni partitive tahdittamistani tahdittamisiani inessive tahdittamisessani tahdittamisissani elative tahdittamisestani tahdittamisistani illative tahdittamiseeni tahdittamisiini adessive tahdittamisellani tahdittamisillani ablative tahdittamiseltani tahdittamisiltani allative tahdittamiselleni tahdittamisilleni essive tahdittamisenani tahdittamisinani translative tahdittamisekseni tahdittamisikseni abessive tahdittamisettani tahdittamisittani instructive — — comitative — tahdittamisineni second-person singular possessor singular plural nominative tahdittamisesi tahdittamisesi accusative nom. tahdittamisesi tahdittamisesi gen. tahdittamisesi genitive tahdittamisesi tahdittamistesi tahdittamisiesi partitive tahdittamistasi tahdittamisiasi inessive tahdittamisessasi tahdittamisissasi elative tahdittamisestasi tahdittamisistasi illative tahdittamiseesi tahdittamisiisi adessive tahdittamisellasi tahdittamisillasi ablative tahdittamiseltasi tahdittamisiltasi allative tahdittamisellesi tahdittamisillesi essive tahdittamisenasi tahdittamisinasi translative tahdittamiseksesi tahdittamisiksesi abessive tahdittamisettasi tahdittamisittasi instructive — — comitative — tahdittamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative tahdittamisemme tahdittamisemme accusative nom. tahdittamisemme tahdittamisemme gen. tahdittamisemme genitive tahdittamisemme tahdittamistemme tahdittamisiemme partitive tahdittamistamme tahdittamisiamme inessive tahdittamisessamme tahdittamisissamme elative tahdittamisestamme tahdittamisistamme illative tahdittamiseemme tahdittamisiimme adessive tahdittamisellamme tahdittamisillamme ablative tahdittamiseltamme tahdittamisiltamme allative tahdittamisellemme tahdittamisillemme essive tahdittamisenamme tahdittamisinamme translative tahdittamiseksemme tahdittamisiksemme abessive tahdittamisettamme tahdittamisittamme instructive — — comitative — tahdittamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative tahdittamisenne tahdittamisenne accusative nom. tahdittamisenne tahdittamisenne gen. tahdittamisenne genitive tahdittamisenne tahdittamistenne tahdittamisienne partitive tahdittamistanne tahdittamisianne inessive tahdittamisessanne tahdittamisissanne elative tahdittamisestanne tahdittamisistanne illative tahdittamiseenne tahdittamisiinne adessive tahdittamisellanne tahdittamisillanne ablative tahdittamiseltanne tahdittamisiltanne allative tahdittamisellenne tahdittamisillenne essive tahdittamisenanne tahdittamisinanne translative tahdittamiseksenne tahdittamisiksenne abessive tahdittamisettanne tahdittamisittanne instructive — — comitative — tahdittamisinenne third-person possessor singular plural nominative tahdittamisensa tahdittamisensa accusative nom. tahdittamisensa tahdittamisensa gen. tahdittamisensa genitive tahdittamisensa tahdittamistensa tahdittamisiensa partitive tahdittamistaan tahdittamistansa tahdittamisiaan tahdittamisiansa inessive tahdittamisessaan tahdittamisessansa tahdittamisissaan tahdittamisissansa elative tahdittamisestaan tahdittamisestansa tahdittamisistaan tahdittamisistansa illative tahdittamiseensa tahdittamisiinsa adessive tahdittamisellaan tahdittamisellansa tahdittamisillaan tahdittamisillansa ablative tahdittamiseltaan tahdittamiseltansa tahdittamisiltaan tahdittamisiltansa allative tahdittamiselleen tahdittamisellensa tahdittamisilleen tahdittamisillensa essive tahdittamisenaan tahdittamisenansa tahdittamisinaan tahdittamisinansa translative tahdittamisekseen tahdittamiseksensa tahdittamisikseen tahdittamisiksensa abessive tahdittamisettaan tahdittamisettansa tahdittamisittaan tahdittamisittansa instructive — — comitative — tahdittamisineen tahdittamisinensa