taivaallinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

taivaa- +‎ -llinen

Adjective[edit]

taivaallinen ‎(comparative taivaallisempi, superlative taivaallisin)

  1. heavenly
  2. divine
  3. celestial

Declension[edit]

Inflection of taivaallinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative taivaallinen taivaalliset
genitive taivaallisen taivaallisten
taivaallisien
partitive taivaallista taivaallisia
illative taivaalliseen taivaallisiin
singular plural
nominative taivaallinen taivaalliset
accusative nom. taivaallinen taivaalliset
gen. taivaallisen
genitive taivaallisen taivaallisten
taivaallisien
partitive taivaallista taivaallisia
inessive taivaallisessa taivaallisissa
elative taivaallisesta taivaallisista
illative taivaalliseen taivaallisiin
adessive taivaallisella taivaallisilla
ablative taivaalliselta taivaallisilta
allative taivaalliselle taivaallisille
essive taivaallisena taivaallisina
translative taivaalliseksi taivaallisiksi
instructive taivaallisin
abessive taivaallisetta taivaallisitta
comitative taivaallisine

Related terms[edit]

Anagrams[edit]