toisinajattelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

toisin (otherwise) +‎ ajattelu (thinking)

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: toi‧sin‧a‧jat‧te‧lu

Noun[edit]

toisinajattelu

  1. dissent, dissidence

Declension[edit]

Inflection of toisinajattelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative toisinajattelu toisinajattelut
genitive toisinajattelun toisinajattelujen
toisinajatteluiden
toisinajatteluitten
partitive toisinajattelua toisinajatteluja
toisinajatteluita
illative toisinajatteluun toisinajatteluihin
singular plural
nominative toisinajattelu toisinajattelut
accusative nom. toisinajattelu toisinajattelut
gen. toisinajattelun
genitive toisinajattelun toisinajattelujen
toisinajatteluiden
toisinajatteluitten
partitive toisinajattelua toisinajatteluja
toisinajatteluita
inessive toisinajattelussa toisinajatteluissa
elative toisinajattelusta toisinajatteluista
illative toisinajatteluun toisinajatteluihin
adessive toisinajattelulla toisinajatteluilla
ablative toisinajattelulta toisinajatteluilta
allative toisinajattelulle toisinajatteluille
essive toisinajatteluna toisinajatteluina
translative toisinajatteluksi toisinajatteluiksi
instructive toisinajatteluin
abessive toisinajattelutta toisinajatteluitta
comitative toisinajatteluineen

Related terms[edit]