topakka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

topakka (comparative topakampi, superlative topakin or topakoin)

  1. gutsy, plucky, saucy

Declension[edit]

Inflection of topakka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative topakka topakat
genitive topakan topakoiden
topakoitten
topakkojen
partitive topakkaa topakoita
topakkoja
illative topakkaan topakoihin
topakkoihin
singular plural
nominative topakka topakat
accusative nom. topakka topakat
gen. topakan
genitive topakan topakoiden
topakoitten
topakkojen
topakkainrare
partitive topakkaa topakoita
topakkoja
inessive topakassa topakoissa
elative topakasta topakoista
illative topakkaan topakoihin
topakkoihin
adessive topakalla topakoilla
ablative topakalta topakoilta
allative topakalle topakoille
essive topakkana topakkoina
translative topakaksi topakoiksi
instructive topakoin
abessive topakatta topakoitta
comitative topakkoine