turkkilainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Turkki +‎ -lainen

Adjective[edit]

turkkilainen

  1. Turkish

Declension[edit]

Inflection of turkkilainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative turkkilainen turkkilaiset
genitive turkkilaisen turkkilaisten
turkkilaisien
partitive turkkilaista turkkilaisia
illative turkkilaiseen turkkilaisiin
singular plural
nominative turkkilainen turkkilaiset
accusative nom. turkkilainen turkkilaiset
gen. turkkilaisen
genitive turkkilaisen turkkilaisten
turkkilaisien
partitive turkkilaista turkkilaisia
inessive turkkilaisessa turkkilaisissa
elative turkkilaisesta turkkilaisista
illative turkkilaiseen turkkilaisiin
adessive turkkilaisella turkkilaisilla
ablative turkkilaiselta turkkilaisilta
allative turkkilaiselle turkkilaisille
essive turkkilaisena turkkilaisina
translative turkkilaiseksi turkkilaisiksi
instructive turkkilaisin
abessive turkkilaisetta turkkilaisitta
comitative turkkilaisine

Derived terms[edit]

Noun[edit]

turkkilainen

  1. A Turk.

Declension[edit]

Inflection of turkkilainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative turkkilainen turkkilaiset
genitive turkkilaisen turkkilaisten
turkkilaisien
partitive turkkilaista turkkilaisia
illative turkkilaiseen turkkilaisiin
singular plural
nominative turkkilainen turkkilaiset
accusative nom. turkkilainen turkkilaiset
gen. turkkilaisen
genitive turkkilaisen turkkilaisten
turkkilaisien
partitive turkkilaista turkkilaisia
inessive turkkilaisessa turkkilaisissa
elative turkkilaisesta turkkilaisista
illative turkkilaiseen turkkilaisiin
adessive turkkilaisella turkkilaisilla
ablative turkkilaiselta turkkilaisilta
allative turkkilaiselle turkkilaisille
essive turkkilaisena turkkilaisina
translative turkkilaiseksi turkkilaisiksi
instructive turkkilaisin
abessive turkkilaisetta turkkilaisitta
comitative turkkilaisineen