tuulenhalkaisija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tuulen (of wind) +‎ halkaisija (splitter)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈtuːlenˌhɑlkɑi̯sijɑ/, [ˈt̪uːle̞nˌhɑlkɑi̯ˌs̠ijɑ]
  • Rhymes: -ijɑ
  • Syllabification: tuu‧len‧hal‧kai‧si‧ja

Noun[edit]

tuulenhalkaisija

  1. (humorous) nose

Declension[edit]

Inflection of tuulenhalkaisija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative tuulenhalkaisija tuulenhalkaisijat
genitive tuulenhalkaisijan tuulenhalkaisijoiden
tuulenhalkaisijoitten
partitive tuulenhalkaisijaa tuulenhalkaisijoita
illative tuulenhalkaisijaan tuulenhalkaisijoihin
singular plural
nominative tuulenhalkaisija tuulenhalkaisijat
accusative nom. tuulenhalkaisija tuulenhalkaisijat
gen. tuulenhalkaisijan
genitive tuulenhalkaisijan tuulenhalkaisijoiden
tuulenhalkaisijoitten
tuulenhalkaisijainrare
partitive tuulenhalkaisijaa tuulenhalkaisijoita
inessive tuulenhalkaisijassa tuulenhalkaisijoissa
elative tuulenhalkaisijasta tuulenhalkaisijoista
illative tuulenhalkaisijaan tuulenhalkaisijoihin
adessive tuulenhalkaisijalla tuulenhalkaisijoilla
ablative tuulenhalkaisijalta tuulenhalkaisijoilta
allative tuulenhalkaisijalle tuulenhalkaisijoille
essive tuulenhalkaisijana tuulenhalkaisijoina
translative tuulenhalkaisijaksi tuulenhalkaisijoiksi
instructive tuulenhalkaisijoin
abessive tuulenhalkaisijatta tuulenhalkaisijoitta
comitative tuulenhalkaisijoineen
Possessive forms of tuulenhalkaisija (type kulkija)
possessor singular plural
1st person tuulenhalkaisijani tuulenhalkaisijamme
2nd person tuulenhalkaisijasi tuulenhalkaisijanne
3rd person tuulenhalkaisijansa