uustulokas

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Noun[edit]

uustulokas

  1. (botany) neophyte

Declension[edit]

Inflection of uustulokas (Kotus type 41/vieras, kk-k gradation)
nominative uustulokas uustulokkaat
genitive uustulokkaan uustulokkaiden
uustulokkaitten
partitive uustulokasta uustulokkaita
illative uustulokkaaseen uustulokkaisiin
singular plural
nominative uustulokas uustulokkaat
accusative nom. uustulokas uustulokkaat
gen. uustulokkaan
genitive uustulokkaan uustulokkaiden
uustulokkaitten
partitive uustulokasta uustulokkaita
inessive uustulokkaassa uustulokkaissa
elative uustulokkaasta uustulokkaista
illative uustulokkaaseen uustulokkaisiin
uustulokkaihinrare
adessive uustulokkaalla uustulokkailla
ablative uustulokkaalta uustulokkailta
allative uustulokkaalle uustulokkaille
essive uustulokkaana uustulokkaina
translative uustulokkaaksi uustulokkaiksi
instructive uustulokkain
abessive uustulokkaatta uustulokkaitta
comitative uustulokkaineen

Anagrams[edit]