vallankumous

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

vallan +‎ kumous (lit. overthrowal of power)

Noun[edit]

vallankumous

  1. revolution

Declension[edit]

Inflection of vallankumous (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vallankumous vallankumoukset
genitive vallankumouksen vallankumousten
vallankumouksien
partitive vallankumousta vallankumouksia
illative vallankumoukseen vallankumouksiin
singular plural
nominative vallankumous vallankumoukset
accusative nom. vallankumous vallankumoukset
gen. vallankumouksen
genitive vallankumouksen vallankumousten
vallankumouksien
partitive vallankumousta vallankumouksia
inessive vallankumouksessa vallankumouksissa
elative vallankumouksesta vallankumouksista
illative vallankumoukseen vallankumouksiin
adessive vallankumouksella vallankumouksilla
ablative vallankumoukselta vallankumouksilta
allative vallankumoukselle vallankumouksille
essive vallankumouksena vallankumouksina
translative vallankumoukseksi vallankumouksiksi
instructive vallankumouksin
abessive vallankumouksetta vallankumouksitta
comitative vallankumouksineen