virittämätön

Finnish

Etymology

virittää +‎ -mätön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiritːæmætøn/, [ˈʋirit̪ˌt̪æmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -æmætøn
• Syllabification^(key): vi‧rit‧tä‧mä‧tön

Adjective

virittämätön

1. untuned
2. unmodded

Declension

Inflection of virittämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		virittämätön	virittämättömät
genitive		virittämättömän	virittämättömien
partitive		virittämätöntä	virittämättömiä
illative		virittämättömään	virittämättömiin
		singular	plural
nominative		virittämätön	virittämättömät
accusative	nom.	virittämätön	virittämättömät
	gen.	virittämättömän
genitive		virittämättömän	virittämättömien virittämätönten rare
partitive		virittämätöntä	virittämättömiä
inessive		virittämättömässä	virittämättömissä
elative		virittämättömästä	virittämättömistä
illative		virittämättömään	virittämättömiin
adessive		virittämättömällä	virittämättömillä
ablative		virittämättömältä	virittämättömiltä
allative		virittämättömälle	virittämättömille
essive		virittämättömänä	virittämättöminä
translative		virittämättömäksi	virittämättömiksi
abessive		virittämättömättä	virittämättömittä
instructive		—	virittämättömin
comitative		—	virittämättömine

Possessive forms of virittämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative virittämättömäni virittämättömäni accusative nom. virittämättömäni virittämättömäni gen. virittämättömäni genitive virittämättömäni virittämättömieni virittämätönteni rare partitive virittämätöntäni virittämättömiäni inessive virittämättömässäni virittämättömissäni elative virittämättömästäni virittämättömistäni illative virittämättömääni virittämättömiini adessive virittämättömälläni virittämättömilläni ablative virittämättömältäni virittämättömiltäni allative virittämättömälleni virittämättömilleni essive virittämättömänäni virittämättöminäni translative virittämättömäkseni virittämättömikseni abessive virittämättömättäni virittämättömittäni instructive — — comitative — virittämättömineni second-person singular possessor singular plural nominative virittämättömäsi virittämättömäsi accusative nom. virittämättömäsi virittämättömäsi gen. virittämättömäsi genitive virittämättömäsi virittämättömiesi virittämätöntesi rare partitive virittämätöntäsi virittämättömiäsi inessive virittämättömässäsi virittämättömissäsi elative virittämättömästäsi virittämättömistäsi illative virittämättömääsi virittämättömiisi adessive virittämättömälläsi virittämättömilläsi ablative virittämättömältäsi virittämättömiltäsi allative virittämättömällesi virittämättömillesi essive virittämättömänäsi virittämättöminäsi translative virittämättömäksesi virittämättömiksesi abessive virittämättömättäsi virittämättömittäsi instructive — — comitative — virittämättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative virittämättömämme virittämättömämme accusative nom. virittämättömämme virittämättömämme gen. virittämättömämme genitive virittämättömämme virittämättömiemme virittämätöntemme rare partitive virittämätöntämme virittämättömiämme inessive virittämättömässämme virittämättömissämme elative virittämättömästämme virittämättömistämme illative virittämättömäämme virittämättömiimme adessive virittämättömällämme virittämättömillämme ablative virittämättömältämme virittämättömiltämme allative virittämättömällemme virittämättömillemme essive virittämättömänämme virittämättöminämme translative virittämättömäksemme virittämättömiksemme abessive virittämättömättämme virittämättömittämme instructive — — comitative — virittämättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative virittämättömänne virittämättömänne accusative nom. virittämättömänne virittämättömänne gen. virittämättömänne genitive virittämättömänne virittämättömienne virittämätöntenne rare partitive virittämätöntänne virittämättömiänne inessive virittämättömässänne virittämättömissänne elative virittämättömästänne virittämättömistänne illative virittämättömäänne virittämättömiinne adessive virittämättömällänne virittämättömillänne ablative virittämättömältänne virittämättömiltänne allative virittämättömällenne virittämättömillenne essive virittämättömänänne virittämättöminänne translative virittämättömäksenne virittämättömiksenne abessive virittämättömättänne virittämättömittänne instructive — — comitative — virittämättöminenne third-person possessor singular plural nominative virittämättömänsä virittämättömänsä accusative nom. virittämättömänsä virittämättömänsä gen. virittämättömänsä genitive virittämättömänsä virittämättömiensä virittämätöntensä rare partitive virittämätöntään virittämätöntänsä virittämättömiään virittämättömiänsä inessive virittämättömässään virittämättömässänsä virittämättömissään virittämättömissänsä elative virittämättömästään virittämättömästänsä virittämättömistään virittämättömistänsä illative virittämättömäänsä virittämättömiinsä adessive virittämättömällään virittämättömällänsä virittämättömillään virittämättömillänsä ablative virittämättömältään virittämättömältänsä virittämättömiltään virittämättömiltänsä allative virittämättömälleen virittämättömällensä virittämättömilleen virittämättömillensä essive virittämättömänään virittämättömänänsä virittämättöminään virittämättöminänsä translative virittämättömäkseen virittämättömäksensä virittämättömikseen virittämättömiksensä abessive virittämättömättään virittämättömättänsä virittämättömittään virittämättömittänsä instructive — — comitative — virittämättömineen virittämättöminensä

Derived terms

• virittämättömyys

Participle

virittämätön

1. negative participle of virittää

Further reading

• “virittämätön”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04