vuorokausi

Finnish

Etymology

vuoro (“turn”) +‎ kausi (“period”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋuo̯roˌkɑu̯si/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌkɑ̝u̯s̠i]
• Hyphenation: vuo‧ro‧kau‧si

Noun

unit of time

d, vrk	Previous:	tunti
	Next:	viikko

vuorokausi

1. day (period of 24 hours)
2. day (period from midnight to the following midnight)
3. day (rotational period of a planet)

Usage notes

• The word vuorokausi on Earth means a period of 24 hours; see also päivä (“day”) which may also refer to the period of daylight.

Declension

Inflection of vuorokausi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative		vuorokausi	vuorokaudet
genitive		vuorokauden	vuorokausien
partitive		vuorokautta	vuorokausia
illative		vuorokauteen	vuorokausiin
		singular	plural
nominative		vuorokausi	vuorokaudet
accusative	nom.	vuorokausi	vuorokaudet
	gen.	vuorokauden
genitive		vuorokauden	vuorokausien vuorokautten rare
partitive		vuorokautta	vuorokausia
inessive		vuorokaudessa	vuorokausissa
elative		vuorokaudesta	vuorokausista
illative		vuorokauteen	vuorokausiin
adessive		vuorokaudella	vuorokausilla
ablative		vuorokaudelta	vuorokausilta
allative		vuorokaudelle	vuorokausille
essive		vuorokautena	vuorokausina
translative		vuorokaudeksi	vuorokausiksi
abessive		vuorokaudetta	vuorokausitta
instructive		—	vuorokausin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vuorokausi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vuorokauteni vuorokauteni accusative nom. vuorokauteni vuorokauteni gen. vuorokauteni genitive vuorokauteni vuorokausieni vuorokautteni rare partitive vuorokauttani vuorokausiani inessive vuorokaudessani vuorokausissani elative vuorokaudestani vuorokausistani illative vuorokauteeni vuorokausiini adessive vuorokaudellani vuorokausillani ablative vuorokaudeltani vuorokausiltani allative vuorokaudelleni vuorokausilleni essive vuorokautenani vuorokausinani translative vuorokaudekseni vuorokausikseni abessive vuorokaudettani vuorokausittani instructive — — comitative — vuorokausineni second-person singular possessor singular plural nominative vuorokautesi vuorokautesi accusative nom. vuorokautesi vuorokautesi gen. vuorokautesi genitive vuorokautesi vuorokausiesi vuorokauttesi rare partitive vuorokauttasi vuorokausiasi inessive vuorokaudessasi vuorokausissasi elative vuorokaudestasi vuorokausistasi illative vuorokauteesi vuorokausiisi adessive vuorokaudellasi vuorokausillasi ablative vuorokaudeltasi vuorokausiltasi allative vuorokaudellesi vuorokausillesi essive vuorokautenasi vuorokausinasi translative vuorokaudeksesi vuorokausiksesi abessive vuorokaudettasi vuorokausittasi instructive — — comitative — vuorokausinesi first-person plural possessor singular plural nominative vuorokautemme vuorokautemme accusative nom. vuorokautemme vuorokautemme gen. vuorokautemme genitive vuorokautemme vuorokausiemme vuorokauttemme rare partitive vuorokauttamme vuorokausiamme inessive vuorokaudessamme vuorokausissamme elative vuorokaudestamme vuorokausistamme illative vuorokauteemme vuorokausiimme adessive vuorokaudellamme vuorokausillamme ablative vuorokaudeltamme vuorokausiltamme allative vuorokaudellemme vuorokausillemme essive vuorokautenamme vuorokausinamme translative vuorokaudeksemme vuorokausiksemme abessive vuorokaudettamme vuorokausittamme instructive — — comitative — vuorokausinemme second-person plural possessor singular plural nominative vuorokautenne vuorokautenne accusative nom. vuorokautenne vuorokautenne gen. vuorokautenne genitive vuorokautenne vuorokausienne vuorokauttenne rare partitive vuorokauttanne vuorokausianne inessive vuorokaudessanne vuorokausissanne elative vuorokaudestanne vuorokausistanne illative vuorokauteenne vuorokausiinne adessive vuorokaudellanne vuorokausillanne ablative vuorokaudeltanne vuorokausiltanne allative vuorokaudellenne vuorokausillenne essive vuorokautenanne vuorokausinanne translative vuorokaudeksenne vuorokausiksenne abessive vuorokaudettanne vuorokausittanne instructive — — comitative — vuorokausinenne third-person possessor singular plural nominative vuorokautensa vuorokautensa accusative nom. vuorokautensa vuorokautensa gen. vuorokautensa genitive vuorokautensa vuorokausiensa vuorokauttensa rare partitive vuorokauttaan vuorokauttansa vuorokausiaan vuorokausiansa inessive vuorokaudessaan vuorokaudessansa vuorokausissaan vuorokausissansa elative vuorokaudestaan vuorokaudestansa vuorokausistaan vuorokausistansa illative vuorokauteensa vuorokausiinsa adessive vuorokaudellaan vuorokaudellansa vuorokausillaan vuorokausillansa ablative vuorokaudeltaan vuorokaudeltansa vuorokausiltaan vuorokausiltansa allative vuorokaudelleen vuorokaudellensa vuorokausilleen vuorokausillensa essive vuorokautenaan vuorokautenansa vuorokausinaan vuorokausinansa translative vuorokaudekseen vuorokaudeksensa vuorokausikseen vuorokausiksensa abessive vuorokaudettaan vuorokaudettansa vuorokausittaan vuorokausittansa instructive — — comitative — vuorokausineen vuorokausinensa

Synonyms

• (period of 24 hours): päivä

Compounds

compounds

• ajovuorokausi
• aurinkovuorokausi
• hoitovuorokausi
• keskiaurinkovuorokausi
• palvelusvuorokausi
• tähtivuorokausi

• vuorokaudenaika
• vuorokausimaksu
• vuorokausimäärä
• vuorokausirytmi
• vuorokausituotanto
• vuorokausivaihtelu

See also

• vrk (abbreviation)