yksinapainen

Finnish

Etymology

yksi +‎ -napainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksiˌnɑpɑi̯nen/, [ˈyks̠iˌnɑ̝pɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑpɑinen
• Syllabification^(key): yk‧si‧na‧pai‧nen

Adjective

yksinapainen (comparative yksinapaisempi, superlative yksinapaisin)

1. unipolar

Declension

Inflection of yksinapainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		yksinapainen	yksinapaiset
genitive		yksinapaisen	yksinapaisten yksinapaisien
partitive		yksinapaista	yksinapaisia
illative		yksinapaiseen	yksinapaisiin
		singular	plural
nominative		yksinapainen	yksinapaiset
accusative	nom.	yksinapainen	yksinapaiset
	gen.	yksinapaisen
genitive		yksinapaisen	yksinapaisten yksinapaisien
partitive		yksinapaista	yksinapaisia
inessive		yksinapaisessa	yksinapaisissa
elative		yksinapaisesta	yksinapaisista
illative		yksinapaiseen	yksinapaisiin
adessive		yksinapaisella	yksinapaisilla
ablative		yksinapaiselta	yksinapaisilta
allative		yksinapaiselle	yksinapaisille
essive		yksinapaisena	yksinapaisina
translative		yksinapaiseksi	yksinapaisiksi
abessive		yksinapaisetta	yksinapaisitta
instructive		—	yksinapaisin
comitative		—	yksinapaisine

Possessive forms of yksinapainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yksinapaiseni yksinapaiseni accusative nom. yksinapaiseni yksinapaiseni gen. yksinapaiseni genitive yksinapaiseni yksinapaisteni yksinapaisieni partitive yksinapaistani yksinapaisiani inessive yksinapaisessani yksinapaisissani elative yksinapaisestani yksinapaisistani illative yksinapaiseeni yksinapaisiini adessive yksinapaisellani yksinapaisillani ablative yksinapaiseltani yksinapaisiltani allative yksinapaiselleni yksinapaisilleni essive yksinapaisenani yksinapaisinani translative yksinapaisekseni yksinapaisikseni abessive yksinapaisettani yksinapaisittani instructive — — comitative — yksinapaisineni second-person singular possessor singular plural nominative yksinapaisesi yksinapaisesi accusative nom. yksinapaisesi yksinapaisesi gen. yksinapaisesi genitive yksinapaisesi yksinapaistesi yksinapaisiesi partitive yksinapaistasi yksinapaisiasi inessive yksinapaisessasi yksinapaisissasi elative yksinapaisestasi yksinapaisistasi illative yksinapaiseesi yksinapaisiisi adessive yksinapaisellasi yksinapaisillasi ablative yksinapaiseltasi yksinapaisiltasi allative yksinapaisellesi yksinapaisillesi essive yksinapaisenasi yksinapaisinasi translative yksinapaiseksesi yksinapaisiksesi abessive yksinapaisettasi yksinapaisittasi instructive — — comitative — yksinapaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksinapaisemme yksinapaisemme accusative nom. yksinapaisemme yksinapaisemme gen. yksinapaisemme genitive yksinapaisemme yksinapaistemme yksinapaisiemme partitive yksinapaistamme yksinapaisiamme inessive yksinapaisessamme yksinapaisissamme elative yksinapaisestamme yksinapaisistamme illative yksinapaiseemme yksinapaisiimme adessive yksinapaisellamme yksinapaisillamme ablative yksinapaiseltamme yksinapaisiltamme allative yksinapaisellemme yksinapaisillemme essive yksinapaisenamme yksinapaisinamme translative yksinapaiseksemme yksinapaisiksemme abessive yksinapaisettamme yksinapaisittamme instructive — — comitative — yksinapaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksinapaisenne yksinapaisenne accusative nom. yksinapaisenne yksinapaisenne gen. yksinapaisenne genitive yksinapaisenne yksinapaistenne yksinapaisienne partitive yksinapaistanne yksinapaisianne inessive yksinapaisessanne yksinapaisissanne elative yksinapaisestanne yksinapaisistanne illative yksinapaiseenne yksinapaisiinne adessive yksinapaisellanne yksinapaisillanne ablative yksinapaiseltanne yksinapaisiltanne allative yksinapaisellenne yksinapaisillenne essive yksinapaisenanne yksinapaisinanne translative yksinapaiseksenne yksinapaisiksenne abessive yksinapaisettanne yksinapaisittanne instructive — — comitative — yksinapaisinenne third-person possessor singular plural nominative yksinapaisensa yksinapaisensa accusative nom. yksinapaisensa yksinapaisensa gen. yksinapaisensa genitive yksinapaisensa yksinapaistensa yksinapaisiensa partitive yksinapaistaan yksinapaistansa yksinapaisiaan yksinapaisiansa inessive yksinapaisessaan yksinapaisessansa yksinapaisissaan yksinapaisissansa elative yksinapaisestaan yksinapaisestansa yksinapaisistaan yksinapaisistansa illative yksinapaiseensa yksinapaisiinsa adessive yksinapaisellaan yksinapaisellansa yksinapaisillaan yksinapaisillansa ablative yksinapaiseltaan yksinapaiseltansa yksinapaisiltaan yksinapaisiltansa allative yksinapaiselleen yksinapaisellensa yksinapaisilleen yksinapaisillensa essive yksinapaisenaan yksinapaisenansa yksinapaisinaan yksinapaisinansa translative yksinapaisekseen yksinapaiseksensa yksinapaisikseen yksinapaisiksensa abessive yksinapaisettaan yksinapaisettansa yksinapaisittaan yksinapaisittansa instructive — — comitative — yksinapaisineen yksinapaisinensa