yksinpuhelu
Finnish
Etymology
Noun
yksinpuhelu
- (drama) monologue (speech presented by a single character, either as to himself or clearly addressing the audience)
- monologue (long, uninterrupted utterance)
- (drama) soliloquy (act of a character speaking to himself so as to reveal his thoughts to the audience)
- Toisen näytöksen lopussa pääkonna esitti yksinpuhelun kertoen suunnitelmistaan hyökätä sankaria vastaan.
- At the end of the second act the main villain gave a soliloquy detailing his plans to attack the protagonist.
- Toisen näytöksen lopussa pääkonna esitti yksinpuhelun kertoen suunnitelmistaan hyökätä sankaria vastaan.
Declension
Inflection of yksinpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | yksinpuhelu | yksinpuhelut | ||
genitive | yksinpuhelun | yksinpuhelujen yksinpuheluiden yksinpuheluitten | ||
partitive | yksinpuhelua | yksinpuheluja yksinpuheluita | ||
illative | yksinpuheluun | yksinpuheluihin | ||
singular | plural | |||
nominative | yksinpuhelu | yksinpuhelut | ||
accusative | nom. | yksinpuhelu | yksinpuhelut | |
gen. | yksinpuhelun | |||
genitive | yksinpuhelun | yksinpuhelujen yksinpuheluiden yksinpuheluitten | ||
partitive | yksinpuhelua | yksinpuheluja yksinpuheluita | ||
inessive | yksinpuhelussa | yksinpuheluissa | ||
elative | yksinpuhelusta | yksinpuheluista | ||
illative | yksinpuheluun | yksinpuheluihin | ||
adessive | yksinpuhelulla | yksinpuheluilla | ||
ablative | yksinpuhelulta | yksinpuheluilta | ||
allative | yksinpuhelulle | yksinpuheluille | ||
essive | yksinpuheluna | yksinpuheluina | ||
translative | yksinpuheluksi | yksinpuheluiksi | ||
abessive | yksinpuhelutta | yksinpuheluitta | ||
instructive | — | yksinpuheluin | ||
comitative | See the possessive forms below. |