diftongoitua

Finnish

Etymology

diftongoida +‎ -tua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdiftoŋːoi̯tuɑˣ/, [ˈdift̪o̞ŋˌŋo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): dif‧ton‧goi‧tu‧a

Verb

diftongoitua

1. Synonym of diftongiutua.

Conjugation

Inflection of diftongoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		diftongoidun	en diftongoidu	1st sing.	olen diftongoitunut	en ole diftongoitunut
2nd sing.		diftongoidut	et diftongoidu	2nd sing.	olet diftongoitunut	et ole diftongoitunut
3rd sing.		diftongoituu	ei diftongoidu	3rd sing.	on diftongoitunut	ei ole diftongoitunut
1st plur.		diftongoidumme	emme diftongoidu	1st plur.	olemme diftongoituneet	emme ole diftongoituneet
2nd plur.		diftongoidutte	ette diftongoidu	2nd plur.	olette diftongoituneet	ette ole diftongoituneet
3rd plur.		diftongoituvat	eivät diftongoidu	3rd plur.	ovat diftongoituneet	eivät ole diftongoituneet
passive		diftongoidutaan	ei diftongoiduta	passive	on diftongoiduttu	ei ole diftongoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		diftongoiduin	en diftongoitunut	1st sing.	olin diftongoitunut	en ollut diftongoitunut
2nd sing.		diftongoiduit	et diftongoitunut	2nd sing.	olit diftongoitunut	et ollut diftongoitunut
3rd sing.		diftongoitui	ei diftongoitunut	3rd sing.	oli diftongoitunut	ei ollut diftongoitunut
1st plur.		diftongoiduimme	emme diftongoituneet	1st plur.	olimme diftongoituneet	emme olleet diftongoituneet
2nd plur.		diftongoiduitte	ette diftongoituneet	2nd plur.	olitte diftongoituneet	ette olleet diftongoituneet
3rd plur.		diftongoituivat	eivät diftongoituneet	3rd plur.	olivat diftongoituneet	eivät olleet diftongoituneet
passive		diftongoiduttiin	ei diftongoiduttu	passive	oli diftongoiduttu	ei ollut diftongoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		diftongoituisin	en diftongoituisi	1st sing.	olisin diftongoitunut	en olisi diftongoitunut
2nd sing.		diftongoituisit	et diftongoituisi	2nd sing.	olisit diftongoitunut	et olisi diftongoitunut
3rd sing.		diftongoituisi	ei diftongoituisi	3rd sing.	olisi diftongoitunut	ei olisi diftongoitunut
1st plur.		diftongoituisimme	emme diftongoituisi	1st plur.	olisimme diftongoituneet	emme olisi diftongoituneet
2nd plur.		diftongoituisitte	ette diftongoituisi	2nd plur.	olisitte diftongoituneet	ette olisi diftongoituneet
3rd plur.		diftongoituisivat	eivät diftongoituisi	3rd plur.	olisivat diftongoituneet	eivät olisi diftongoituneet
passive		diftongoiduttaisiin	ei diftongoiduttaisi	passive	olisi diftongoiduttu	ei olisi diftongoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		diftongoidu	älä diftongoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		diftongoitukoon	älköön diftongoituko	3rd sing.	olkoon diftongoitunut	älköön olko diftongoitunut
1st plur.		diftongoitukaamme	älkäämme diftongoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		diftongoitukaa	älkää diftongoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		diftongoitukoot	älkööt diftongoituko	3rd plur.	olkoot diftongoituneet	älkööt olko diftongoituneet
passive		diftongoiduttakoon	älköön diftongoiduttako	passive	olkoon diftongoiduttu	älköön olko diftongoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		diftongoitunen	en diftongoitune	1st sing.	lienen diftongoitunut	en liene diftongoitunut
2nd sing.		diftongoitunet	et diftongoitune	2nd sing.	lienet diftongoitunut	et liene diftongoitunut
3rd sing.		diftongoitunee	ei diftongoitune	3rd sing.	lienee diftongoitunut	ei liene diftongoitunut
1st plur.		diftongoitunemme	emme diftongoitune	1st plur.	lienemme diftongoituneet	emme liene diftongoituneet
2nd plur.		diftongoitunette	ette diftongoitune	2nd plur.	lienette diftongoituneet	ette liene diftongoituneet
3rd plur.		diftongoitunevat	eivät diftongoitune	3rd plur.	lienevät diftongoituneet	eivät liene diftongoituneet
passive		diftongoiduttaneen	ei diftongoiduttane	passive	lienee diftongoiduttu	ei liene diftongoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		diftongoitua		present	diftongoituva	diftongoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st diftongoituakseni diftongoituaksemme 2nd diftongoituaksesi diftongoituaksenne 3rd diftongoituakseen diftongoituaksensa		past	diftongoitunut	diftongoiduttu
2nd	inessive2	diftongoituessa	diftongoiduttaessa	agent3	diftongoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st diftongoituessani diftongoituessamme 2nd diftongoituessasi diftongoituessanne 3rd diftongoituessaan diftongoituessansa		negative	diftongoitumaton
	instructive	diftongoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	diftongoitumassa	—
	elative	diftongoitumasta	—
	illative	diftongoitumaan	—
	adessive	diftongoitumalla	—
	abessive	diftongoitumatta	—
	instructive	diftongoituman	diftongoiduttaman
4th4	verbal noun	diftongoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st diftongoitumaisillani diftongoitumaisillamme 2nd diftongoitumaisillasi diftongoitumaisillanne 3rd diftongoitumaisillaan diftongoitumaisillansa