disputaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English disputation), ultimately from Latin disputātiō.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdisputɑːtio/, [ˈdis̠puˌt̪ɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Syllabification^(key): dis‧pu‧taa‧ti‧o

Noun

disputaatio

1. disputation

Declension

Inflection of disputaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		disputaatio	disputaatiot
genitive		disputaation	disputaatioiden disputaatioitten
partitive		disputaatiota	disputaatioita
illative		disputaatioon	disputaatioihin
		singular	plural
nominative		disputaatio	disputaatiot
accusative	nom.	disputaatio	disputaatiot
	gen.	disputaation
genitive		disputaation	disputaatioiden disputaatioitten
partitive		disputaatiota	disputaatioita
inessive		disputaatiossa	disputaatioissa
elative		disputaatiosta	disputaatioista
illative		disputaatioon	disputaatioihin
adessive		disputaatiolla	disputaatioilla
ablative		disputaatiolta	disputaatioilta
allative		disputaatiolle	disputaatioille
essive		disputaationa	disputaatioina
translative		disputaatioksi	disputaatioiksi
abessive		disputaatiotta	disputaatioitta
instructive		—	disputaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of disputaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative disputaationi disputaationi accusative nom. disputaationi disputaationi gen. disputaationi genitive disputaationi disputaatioideni disputaatioitteni partitive disputaatiotani disputaatioitani inessive disputaatiossani disputaatioissani elative disputaatiostani disputaatioistani illative disputaatiooni disputaatioihini adessive disputaatiollani disputaatioillani ablative disputaatioltani disputaatioiltani allative disputaatiolleni disputaatioilleni essive disputaationani disputaatioinani translative disputaatiokseni disputaatioikseni abessive disputaatiottani disputaatioittani instructive — — comitative — disputaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative disputaatiosi disputaatiosi accusative nom. disputaatiosi disputaatiosi gen. disputaatiosi genitive disputaatiosi disputaatioidesi disputaatioittesi partitive disputaatiotasi disputaatioitasi inessive disputaatiossasi disputaatioissasi elative disputaatiostasi disputaatioistasi illative disputaatioosi disputaatioihisi adessive disputaatiollasi disputaatioillasi ablative disputaatioltasi disputaatioiltasi allative disputaatiollesi disputaatioillesi essive disputaationasi disputaatioinasi translative disputaatioksesi disputaatioiksesi abessive disputaatiottasi disputaatioittasi instructive — — comitative — disputaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative disputaatiomme disputaatiomme accusative nom. disputaatiomme disputaatiomme gen. disputaatiomme genitive disputaatiomme disputaatioidemme disputaatioittemme partitive disputaatiotamme disputaatioitamme inessive disputaatiossamme disputaatioissamme elative disputaatiostamme disputaatioistamme illative disputaatioomme disputaatioihimme adessive disputaatiollamme disputaatioillamme ablative disputaatioltamme disputaatioiltamme allative disputaatiollemme disputaatioillemme essive disputaationamme disputaatioinamme translative disputaatioksemme disputaatioiksemme abessive disputaatiottamme disputaatioittamme instructive — — comitative — disputaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative disputaationne disputaationne accusative nom. disputaationne disputaationne gen. disputaationne genitive disputaationne disputaatioidenne disputaatioittenne partitive disputaatiotanne disputaatioitanne inessive disputaatiossanne disputaatioissanne elative disputaatiostanne disputaatioistanne illative disputaatioonne disputaatioihinne adessive disputaatiollanne disputaatioillanne ablative disputaatioltanne disputaatioiltanne allative disputaatiollenne disputaatioillenne essive disputaationanne disputaatioinanne translative disputaatioksenne disputaatioiksenne abessive disputaatiottanne disputaatioittanne instructive — — comitative — disputaatioinenne third-person possessor singular plural nominative disputaationsa disputaationsa accusative nom. disputaationsa disputaationsa gen. disputaationsa genitive disputaationsa disputaatioidensa disputaatioittensa partitive disputaatiotaan disputaatiotansa disputaatioitaan disputaatioitansa inessive disputaatiossaan disputaatiossansa disputaatioissaan disputaatioissansa elative disputaatiostaan disputaatiostansa disputaatioistaan disputaatioistansa illative disputaatioonsa disputaatioihinsa adessive disputaatiollaan disputaatiollansa disputaatioillaan disputaatioillansa ablative disputaatioltaan disputaatioltansa disputaatioiltaan disputaatioiltansa allative disputaatiolleen disputaatiollensa disputaatioilleen disputaatioillensa essive disputaationaan disputaationansa disputaatioinaan disputaatioinansa translative disputaatiokseen disputaatioksensa disputaatioikseen disputaatioiksensa abessive disputaatiottaan disputaatiottansa disputaatioittaan disputaatioittansa instructive — — comitative — disputaatioineen disputaatioinensa