epäröidä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

epä- +‎ -röidä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈepærøi̯dæˣ/, [ˈe̞pæˌrø̞i̯dæ(ʔ)]
  • Rhymes: -øidæ
  • Syllabification(key): e‧pä‧röi‧dä

Verb

[edit]

epäröidä

  1. (intransitive, transitive, usually atelic) to hesitate [with first infinitive ‘to do’]
    Synonym: empiä

Conjugation

[edit]
Inflection of epäröidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. epäröin en epäröi 1st sing. olen epäröinyt en ole epäröinyt
2nd sing. epäröit et epäröi 2nd sing. olet epäröinyt et ole epäröinyt
3rd sing. epäröi ei epäröi 3rd sing. on epäröinyt ei ole epäröinyt
1st plur. epäröimme emme epäröi 1st plur. olemme epäröineet emme ole epäröineet
2nd plur. epäröitte ette epäröi 2nd plur. olette epäröineet ette ole epäröineet
3rd plur. epäröivät eivät epäröi 3rd plur. ovat epäröineet eivät ole epäröineet
passive epäröidään ei epäröidä passive on epäröity ei ole epäröity
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. epäröin en epäröinyt 1st sing. olin epäröinyt en ollut epäröinyt
2nd sing. epäröit et epäröinyt 2nd sing. olit epäröinyt et ollut epäröinyt
3rd sing. epäröi ei epäröinyt 3rd sing. oli epäröinyt ei ollut epäröinyt
1st plur. epäröimme emme epäröineet 1st plur. olimme epäröineet emme olleet epäröineet
2nd plur. epäröitte ette epäröineet 2nd plur. olitte epäröineet ette olleet epäröineet
3rd plur. epäröivät eivät epäröineet 3rd plur. olivat epäröineet eivät olleet epäröineet
passive epäröitiin ei epäröity passive oli epäröity ei ollut epäröity
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. epäröisin en epäröisi 1st sing. olisin epäröinyt en olisi epäröinyt
2nd sing. epäröisit et epäröisi 2nd sing. olisit epäröinyt et olisi epäröinyt
3rd sing. epäröisi ei epäröisi 3rd sing. olisi epäröinyt ei olisi epäröinyt
1st plur. epäröisimme emme epäröisi 1st plur. olisimme epäröineet emme olisi epäröineet
2nd plur. epäröisitte ette epäröisi 2nd plur. olisitte epäröineet ette olisi epäröineet
3rd plur. epäröisivät eivät epäröisi 3rd plur. olisivat epäröineet eivät olisi epäröineet
passive epäröitäisiin ei epäröitäisi passive olisi epäröity ei olisi epäröity
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. epäröi älä epäröi 2nd sing.
3rd sing. epäröiköön älköön epäröikö 3rd sing. olkoon epäröinyt älköön olko epäröinyt
1st plur. epäröikäämme älkäämme epäröikö 1st plur.
2nd plur. epäröikää älkää epäröikö 2nd plur.
3rd plur. epäröikööt älkööt epäröikö 3rd plur. olkoot epäröineet älkööt olko epäröineet
passive epäröitäköön älköön epäröitäkö passive olkoon epäröity älköön olko epäröity
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. epäröinen en epäröine 1st sing. lienen epäröinyt en liene epäröinyt
2nd sing. epäröinet et epäröine 2nd sing. lienet epäröinyt et liene epäröinyt
3rd sing. epäröinee ei epäröine 3rd sing. lienee epäröinyt ei liene epäröinyt
1st plur. epäröinemme emme epäröine 1st plur. lienemme epäröineet emme liene epäröineet
2nd plur. epäröinette ette epäröine 2nd plur. lienette epäröineet ette liene epäröineet
3rd plur. epäröinevät eivät epäröine 3rd plur. lienevät epäröineet eivät liene epäröineet
passive epäröitäneen ei epäröitäne passive lienee epäröity ei liene epäröity
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st epäröidä present epäröivä epäröitävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st epäröidäkseni epäröidäksemme
2nd epäröidäksesi epäröidäksenne
3rd epäröidäkseen
epäröidäksensä
past epäröinyt epäröity
2nd inessive2 epäröidessä epäröitäessä agent4 epäröimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st epäröidessäni epäröidessämme
2nd epäröidessäsi epäröidessänne
3rd epäröidessään
epäröidessänsä
negative epäröimätön
instructive epäröiden 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd inessive epäröimässä
elative epäröimästä
illative epäröimään
adessive epäröimällä
abessive epäröimättä
instructive epäröimän epäröitämän
4th3 verbal noun epäröiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st epäröimäisilläni epäröimäisillämme
2nd epäröimäisilläsi epäröimäisillänne
3rd epäröimäisillään
epäröimäisillänsä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]