huimia

Finnish

Etymology

Onomatopoetic.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯miɑˣ/, [ˈhui̯miɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uimiɑ
• Syllabification^(key): hui‧mi‧a

Verb

huimia (archaic)

1. (transitive) To slap repeatedly, to lash.

Conjugation

Inflection of huimia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimin	en huimi	1st sing.	olen huiminut	en ole huiminut
2nd sing.		huimit	et huimi	2nd sing.	olet huiminut	et ole huiminut
3rd sing.		huimii	ei huimi	3rd sing.	on huiminut	ei ole huiminut
1st plur.		huimimme	emme huimi	1st plur.	olemme huimineet	emme ole huimineet
2nd plur.		huimitte	ette huimi	2nd plur.	olette huimineet	ette ole huimineet
3rd plur.		huimivat	eivät huimi	3rd plur.	ovat huimineet	eivät ole huimineet
passive		huimitaan	ei huimita	passive	on huimittu	ei ole huimittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimin	en huiminut	1st sing.	olin huiminut	en ollut huiminut
2nd sing.		huimit	et huiminut	2nd sing.	olit huiminut	et ollut huiminut
3rd sing.		huimi	ei huiminut	3rd sing.	oli huiminut	ei ollut huiminut
1st plur.		huimimme	emme huimineet	1st plur.	olimme huimineet	emme olleet huimineet
2nd plur.		huimitte	ette huimineet	2nd plur.	olitte huimineet	ette olleet huimineet
3rd plur.		huimivat	eivät huimineet	3rd plur.	olivat huimineet	eivät olleet huimineet
passive		huimittiin	ei huimittu	passive	oli huimittu	ei ollut huimittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huimisin	en huimisi	1st sing.	olisin huiminut	en olisi huiminut
2nd sing.		huimisit	et huimisi	2nd sing.	olisit huiminut	et olisi huiminut
3rd sing.		huimisi	ei huimisi	3rd sing.	olisi huiminut	ei olisi huiminut
1st plur.		huimisimme	emme huimisi	1st plur.	olisimme huimineet	emme olisi huimineet
2nd plur.		huimisitte	ette huimisi	2nd plur.	olisitte huimineet	ette olisi huimineet
3rd plur.		huimisivat	eivät huimisi	3rd plur.	olisivat huimineet	eivät olisi huimineet
passive		huimittaisiin	ei huimittaisi	passive	olisi huimittu	ei olisi huimittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huimi	älä huimi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huimikoon	älköön huimiko	3rd sing.	olkoon huiminut	älköön olko huiminut
1st plur.		huimikaamme	älkäämme huimiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huimikaa	älkää huimiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huimikoot	älkööt huimiko	3rd plur.	olkoot huimineet	älkööt olko huimineet
passive		huimittakoon	älköön huimittako	passive	olkoon huimittu	älköön olko huimittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huiminen	en huimine	1st sing.	lienen huiminut	en liene huiminut
2nd sing.		huiminet	et huimine	2nd sing.	lienet huiminut	et liene huiminut
3rd sing.		huiminee	ei huimine	3rd sing.	lienee huiminut	ei liene huiminut
1st plur.		huiminemme	emme huimine	1st plur.	lienemme huimineet	emme liene huimineet
2nd plur.		huiminette	ette huimine	2nd plur.	lienette huimineet	ette liene huimineet
3rd plur.		huiminevat	eivät huimine	3rd plur.	lienevät huimineet	eivät liene huimineet
passive		huimittaneen	ei huimittane	passive	lienee huimittu	ei liene huimittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huimia		present	huimiva	huimittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huimiakseni huimiaksemme 2nd huimiaksesi huimiaksenne 3rd huimiakseen huimiaksensa		past	huiminut	huimittu
2nd	inessive2	huimiessa	huimittaessa	agent3	huimima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huimiessani huimiessamme 2nd huimiessasi huimiessanne 3rd huimiessaan huimiessansa		negative	huimimaton
	instructive	huimien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huimimassa	—
	elative	huimimasta	—
	illative	huimimaan	—
	adessive	huimimalla	—
	abessive	huimimatta	—
	instructive	huimiman	huimittaman
4th4	verbal noun	huimiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huimimaisillani huimimaisillamme 2nd huimimaisillasi huimimaisillanne 3rd huimimaisillaan huimimaisillansa

Synonyms

• hutkia
• läimiä
• läimäytellä

Adjective

huimia

1. partitive plural of huima

Further reading

• “huimia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02