itsellinen

Finnish

Etymology

itse +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitselːinen/, [ˈits̠e̞lˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): it‧sel‧li‧nen

Noun

itsellinen

1. (historical) a person living in a rural area that did not farm or permanently work for someone

Declension

Inflection of itsellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		itsellinen	itselliset
genitive		itsellisen	itsellisten itsellisien
partitive		itsellistä	itsellisiä
illative		itselliseen	itsellisiin
		singular	plural
nominative		itsellinen	itselliset
accusative	nom.	itsellinen	itselliset
	gen.	itsellisen
genitive		itsellisen	itsellisten itsellisien
partitive		itsellistä	itsellisiä
inessive		itsellisessä	itsellisissä
elative		itsellisestä	itsellisistä
illative		itselliseen	itsellisiin
adessive		itsellisellä	itsellisillä
ablative		itselliseltä	itsellisiltä
allative		itselliselle	itsellisille
essive		itsellisenä	itsellisinä
translative		itselliseksi	itsellisiksi
abessive		itsellisettä	itsellisittä
instructive		—	itsellisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of itsellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative itselliseni itselliseni accusative nom. itselliseni itselliseni gen. itselliseni genitive itselliseni itsellisteni itsellisieni partitive itsellistäni itsellisiäni inessive itsellisessäni itsellisissäni elative itsellisestäni itsellisistäni illative itselliseeni itsellisiini adessive itselliselläni itsellisilläni ablative itselliseltäni itsellisiltäni allative itselliselleni itsellisilleni essive itsellisenäni itsellisinäni translative itsellisekseni itsellisikseni abessive itsellisettäni itsellisittäni instructive — — comitative — itsellisineni second-person singular possessor singular plural nominative itsellisesi itsellisesi accusative nom. itsellisesi itsellisesi gen. itsellisesi genitive itsellisesi itsellistesi itsellisiesi partitive itsellistäsi itsellisiäsi inessive itsellisessäsi itsellisissäsi elative itsellisestäsi itsellisistäsi illative itselliseesi itsellisiisi adessive itselliselläsi itsellisilläsi ablative itselliseltäsi itsellisiltäsi allative itsellisellesi itsellisillesi essive itsellisenäsi itsellisinäsi translative itselliseksesi itsellisiksesi abessive itsellisettäsi itsellisittäsi instructive — — comitative — itsellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative itsellisemme itsellisemme accusative nom. itsellisemme itsellisemme gen. itsellisemme genitive itsellisemme itsellistemme itsellisiemme partitive itsellistämme itsellisiämme inessive itsellisessämme itsellisissämme elative itsellisestämme itsellisistämme illative itselliseemme itsellisiimme adessive itsellisellämme itsellisillämme ablative itselliseltämme itsellisiltämme allative itsellisellemme itsellisillemme essive itsellisenämme itsellisinämme translative itselliseksemme itsellisiksemme abessive itsellisettämme itsellisittämme instructive — — comitative — itsellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative itsellisenne itsellisenne accusative nom. itsellisenne itsellisenne gen. itsellisenne genitive itsellisenne itsellistenne itsellisienne partitive itsellistänne itsellisiänne inessive itsellisessänne itsellisissänne elative itsellisestänne itsellisistänne illative itselliseenne itsellisiinne adessive itsellisellänne itsellisillänne ablative itselliseltänne itsellisiltänne allative itsellisellenne itsellisillenne essive itsellisenänne itsellisinänne translative itselliseksenne itsellisiksenne abessive itsellisettänne itsellisittänne instructive — — comitative — itsellisinenne third-person possessor singular plural nominative itsellisensä itsellisensä accusative nom. itsellisensä itsellisensä gen. itsellisensä genitive itsellisensä itsellistensä itsellisiensä partitive itsellistään itsellistänsä itsellisiään itsellisiänsä inessive itsellisessään itsellisessänsä itsellisissään itsellisissänsä elative itsellisestään itsellisestänsä itsellisistään itsellisistänsä illative itselliseensä itsellisiinsä adessive itsellisellään itsellisellänsä itsellisillään itsellisillänsä ablative itselliseltään itselliseltänsä itsellisiltään itsellisiltänsä allative itselliselleen itsellisellensä itsellisilleen itsellisillensä essive itsellisenään itsellisenänsä itsellisinään itsellisinänsä translative itsellisekseen itselliseksensä itsellisikseen itsellisiksensä abessive itsellisettään itsellisettänsä itsellisittään itsellisittänsä instructive — — comitative — itsellisineen itsellisinensä

Derived terms

• itsellisyys

 

Further reading

• “itsellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02