kanavoitua

Finnish

Etymology

From kanavoida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑnɑʋoi̯tuɑˣ/, [ˈkɑ̝nɑ̝ˌʋo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): ka‧na‧voi‧tu‧a

Verb

kanavoitua

1. (intransitive) To channel.

Conjugation

Inflection of kanavoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kanavoidun	en kanavoidu	1st sing.	olen kanavoitunut	en ole kanavoitunut
2nd sing.		kanavoidut	et kanavoidu	2nd sing.	olet kanavoitunut	et ole kanavoitunut
3rd sing.		kanavoituu	ei kanavoidu	3rd sing.	on kanavoitunut	ei ole kanavoitunut
1st plur.		kanavoidumme	emme kanavoidu	1st plur.	olemme kanavoituneet	emme ole kanavoituneet
2nd plur.		kanavoidutte	ette kanavoidu	2nd plur.	olette kanavoituneet	ette ole kanavoituneet
3rd plur.		kanavoituvat	eivät kanavoidu	3rd plur.	ovat kanavoituneet	eivät ole kanavoituneet
passive		kanavoidutaan	ei kanavoiduta	passive	on kanavoiduttu	ei ole kanavoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kanavoiduin	en kanavoitunut	1st sing.	olin kanavoitunut	en ollut kanavoitunut
2nd sing.		kanavoiduit	et kanavoitunut	2nd sing.	olit kanavoitunut	et ollut kanavoitunut
3rd sing.		kanavoitui	ei kanavoitunut	3rd sing.	oli kanavoitunut	ei ollut kanavoitunut
1st plur.		kanavoiduimme	emme kanavoituneet	1st plur.	olimme kanavoituneet	emme olleet kanavoituneet
2nd plur.		kanavoiduitte	ette kanavoituneet	2nd plur.	olitte kanavoituneet	ette olleet kanavoituneet
3rd plur.		kanavoituivat	eivät kanavoituneet	3rd plur.	olivat kanavoituneet	eivät olleet kanavoituneet
passive		kanavoiduttiin	ei kanavoiduttu	passive	oli kanavoiduttu	ei ollut kanavoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kanavoituisin	en kanavoituisi	1st sing.	olisin kanavoitunut	en olisi kanavoitunut
2nd sing.		kanavoituisit	et kanavoituisi	2nd sing.	olisit kanavoitunut	et olisi kanavoitunut
3rd sing.		kanavoituisi	ei kanavoituisi	3rd sing.	olisi kanavoitunut	ei olisi kanavoitunut
1st plur.		kanavoituisimme	emme kanavoituisi	1st plur.	olisimme kanavoituneet	emme olisi kanavoituneet
2nd plur.		kanavoituisitte	ette kanavoituisi	2nd plur.	olisitte kanavoituneet	ette olisi kanavoituneet
3rd plur.		kanavoituisivat	eivät kanavoituisi	3rd plur.	olisivat kanavoituneet	eivät olisi kanavoituneet
passive		kanavoiduttaisiin	ei kanavoiduttaisi	passive	olisi kanavoiduttu	ei olisi kanavoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kanavoidu	älä kanavoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kanavoitukoon	älköön kanavoituko	3rd sing.	olkoon kanavoitunut	älköön olko kanavoitunut
1st plur.		kanavoitukaamme	älkäämme kanavoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kanavoitukaa	älkää kanavoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kanavoitukoot	älkööt kanavoituko	3rd plur.	olkoot kanavoituneet	älkööt olko kanavoituneet
passive		kanavoiduttakoon	älköön kanavoiduttako	passive	olkoon kanavoiduttu	älköön olko kanavoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kanavoitunen	en kanavoitune	1st sing.	lienen kanavoitunut	en liene kanavoitunut
2nd sing.		kanavoitunet	et kanavoitune	2nd sing.	lienet kanavoitunut	et liene kanavoitunut
3rd sing.		kanavoitunee	ei kanavoitune	3rd sing.	lienee kanavoitunut	ei liene kanavoitunut
1st plur.		kanavoitunemme	emme kanavoitune	1st plur.	lienemme kanavoituneet	emme liene kanavoituneet
2nd plur.		kanavoitunette	ette kanavoitune	2nd plur.	lienette kanavoituneet	ette liene kanavoituneet
3rd plur.		kanavoitunevat	eivät kanavoitune	3rd plur.	lienevät kanavoituneet	eivät liene kanavoituneet
passive		kanavoiduttaneen	ei kanavoiduttane	passive	lienee kanavoiduttu	ei liene kanavoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kanavoitua		present	kanavoituva	kanavoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kanavoituakseni kanavoituaksemme 2nd kanavoituaksesi kanavoituaksenne 3rd kanavoituakseen kanavoituaksensa		past	kanavoitunut	kanavoiduttu
2nd	inessive2	kanavoituessa	kanavoiduttaessa	agent3	kanavoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kanavoituessani kanavoituessamme 2nd kanavoituessasi kanavoituessanne 3rd kanavoituessaan kanavoituessansa		negative	kanavoitumaton
	instructive	kanavoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kanavoitumassa	—
	elative	kanavoitumasta	—
	illative	kanavoitumaan	—
	adessive	kanavoitumalla	—
	abessive	kanavoitumatta	—
	instructive	kanavoituman	kanavoiduttaman
4th4	verbal noun	kanavoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kanavoitumaisillani kanavoitumaisillamme 2nd kanavoitumaisillasi kanavoitumaisillanne 3rd kanavoitumaisillaan kanavoitumaisillansa

Further reading

• “kanavoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• navakoitua