kouluikä

Finnish

Etymology

koulu (“school”) +‎ ikä (“age”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkou̯luˌikæ/, [ˈko̞u̯luˌik̟æ]
• Rhymes: -ikæ
• Syllabification^(key): kou‧lu‧i‧kä

Noun

kouluikä

1. school age (age at which a child is deemed necessary to attend schooling)

Declension

Inflection of kouluikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)
nominative		kouluikä	kouluiät
genitive		kouluiän	kouluikien
partitive		kouluikää	kouluikiä
illative		kouluikään	kouluikiin
		singular	plural
nominative		kouluikä	kouluiät
accusative	nom.	kouluikä	kouluiät
	gen.	kouluiän
genitive		kouluiän	kouluikien kouluikäinrare
partitive		kouluikää	kouluikiä
inessive		kouluiässä	koului’issä
elative		kouluiästä	koului’istä
illative		kouluikään	kouluikiin
adessive		kouluiällä	koului’illä
ablative		kouluiältä	koului’iltä
allative		kouluiälle	koului’ille
essive		kouluikänä	kouluikinä
translative		kouluiäksi	koului’iksi
abessive		kouluiättä	koului’ittä
instructive		—	koului’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kouluikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kouluikäni kouluikäni accusative nom. kouluikäni kouluikäni gen. kouluikäni genitive kouluikäni kouluikieni kouluikäinirare partitive kouluikääni kouluikiäni inessive kouluiässäni koului’issäni elative kouluiästäni koului’istäni illative kouluikääni kouluikiini adessive kouluiälläni koului’illäni ablative kouluiältäni koului’iltäni allative kouluiälleni koului’illeni essive kouluikänäni kouluikinäni translative kouluiäkseni koului’ikseni abessive kouluiättäni koului’ittäni instructive — — comitative — kouluikineni second-person singular possessor singular plural nominative kouluikäsi kouluikäsi accusative nom. kouluikäsi kouluikäsi gen. kouluikäsi genitive kouluikäsi kouluikiesi kouluikäisirare partitive kouluikääsi kouluikiäsi inessive kouluiässäsi koului’issäsi elative kouluiästäsi koului’istäsi illative kouluikääsi kouluikiisi adessive kouluiälläsi koului’illäsi ablative kouluiältäsi koului’iltäsi allative kouluiällesi koului’illesi essive kouluikänäsi kouluikinäsi translative kouluiäksesi koului’iksesi abessive kouluiättäsi koului’ittäsi instructive — — comitative — kouluikinesi first-person plural possessor singular plural nominative kouluikämme kouluikämme accusative nom. kouluikämme kouluikämme gen. kouluikämme genitive kouluikämme kouluikiemme kouluikäimmerare partitive kouluikäämme kouluikiämme inessive kouluiässämme koului’issämme elative kouluiästämme koului’istämme illative kouluikäämme kouluikiimme adessive kouluiällämme koului’illämme ablative kouluiältämme koului’iltämme allative kouluiällemme koului’illemme essive kouluikänämme kouluikinämme translative kouluiäksemme koului’iksemme abessive kouluiättämme koului’ittämme instructive — — comitative — kouluikinemme second-person plural possessor singular plural nominative kouluikänne kouluikänne accusative nom. kouluikänne kouluikänne gen. kouluikänne genitive kouluikänne kouluikienne kouluikäinnerare partitive kouluikäänne kouluikiänne inessive kouluiässänne koului’issänne elative kouluiästänne koului’istänne illative kouluikäänne kouluikiinne adessive kouluiällänne koului’illänne ablative kouluiältänne koului’iltänne allative kouluiällenne koului’illenne essive kouluikänänne kouluikinänne translative kouluiäksenne koului’iksenne abessive kouluiättänne koului’ittänne instructive — — comitative — kouluikinenne third-person possessor singular plural nominative kouluikänsä kouluikänsä accusative nom. kouluikänsä kouluikänsä gen. kouluikänsä genitive kouluikänsä kouluikiensä kouluikäinsärare partitive kouluikäänsä kouluikiään kouluikiänsä inessive kouluiässään kouluiässänsä koului’issään koului’issänsä elative kouluiästään kouluiästänsä koului’istään koului’istänsä illative kouluikäänsä kouluikiinsä adessive kouluiällään kouluiällänsä koului’illään koului’illänsä ablative kouluiältään kouluiältänsä koului’iltään koului’iltänsä allative kouluiälleen kouluiällensä koului’illeen koului’illensä essive kouluikänään kouluikänänsä kouluikinään kouluikinänsä translative kouluiäkseen kouluiäksensä koului’ikseen koului’iksensä abessive kouluiättään kouluiättänsä koului’ittään koului’ittänsä instructive — — comitative — kouluikineen kouluikinensä

Derived terms

• kouluikäinen

See also

• oppivelvollisuusikä

Further reading

• “kouluikä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• ikäkuulo