naarmuuntua

Finnish

Etymology

naarmu +‎ -(u)ntua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnɑːrmuːntuɑˣ/, [ˈnɑ̝ːrmuːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): naar‧muun‧tu‧a

Verb

naarmuuntua

1. (intransitive) Alternative form of naarmuttua

Conjugation

Inflection of naarmuuntua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmuunnun	en naarmuunnu	1st sing.	olen naarmuuntunut	en ole naarmuuntunut
2nd sing.		naarmuunnut	et naarmuunnu	2nd sing.	olet naarmuuntunut	et ole naarmuuntunut
3rd sing.		naarmuuntuu	ei naarmuunnu	3rd sing.	on naarmuuntunut	ei ole naarmuuntunut
1st plur.		naarmuunnumme	emme naarmuunnu	1st plur.	olemme naarmuuntuneet	emme ole naarmuuntuneet
2nd plur.		naarmuunnutte	ette naarmuunnu	2nd plur.	olette naarmuuntuneet	ette ole naarmuuntuneet
3rd plur.		naarmuuntuvat	eivät naarmuunnu	3rd plur.	ovat naarmuuntuneet	eivät ole naarmuuntuneet
passive		naarmuunnutaan	ei naarmuunnuta	passive	on naarmuunnuttu	ei ole naarmuunnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmuunnuin	en naarmuuntunut	1st sing.	olin naarmuuntunut	en ollut naarmuuntunut
2nd sing.		naarmuunnuit	et naarmuuntunut	2nd sing.	olit naarmuuntunut	et ollut naarmuuntunut
3rd sing.		naarmuuntui	ei naarmuuntunut	3rd sing.	oli naarmuuntunut	ei ollut naarmuuntunut
1st plur.		naarmuunnuimme	emme naarmuuntuneet	1st plur.	olimme naarmuuntuneet	emme olleet naarmuuntuneet
2nd plur.		naarmuunnuitte	ette naarmuuntuneet	2nd plur.	olitte naarmuuntuneet	ette olleet naarmuuntuneet
3rd plur.		naarmuuntuivat	eivät naarmuuntuneet	3rd plur.	olivat naarmuuntuneet	eivät olleet naarmuuntuneet
passive		naarmuunnuttiin	ei naarmuunnuttu	passive	oli naarmuunnuttu	ei ollut naarmuunnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmuuntuisin	en naarmuuntuisi	1st sing.	olisin naarmuuntunut	en olisi naarmuuntunut
2nd sing.		naarmuuntuisit	et naarmuuntuisi	2nd sing.	olisit naarmuuntunut	et olisi naarmuuntunut
3rd sing.		naarmuuntuisi	ei naarmuuntuisi	3rd sing.	olisi naarmuuntunut	ei olisi naarmuuntunut
1st plur.		naarmuuntuisimme	emme naarmuuntuisi	1st plur.	olisimme naarmuuntuneet	emme olisi naarmuuntuneet
2nd plur.		naarmuuntuisitte	ette naarmuuntuisi	2nd plur.	olisitte naarmuuntuneet	ette olisi naarmuuntuneet
3rd plur.		naarmuuntuisivat	eivät naarmuuntuisi	3rd plur.	olisivat naarmuuntuneet	eivät olisi naarmuuntuneet
passive		naarmuunnuttaisiin	ei naarmuunnuttaisi	passive	olisi naarmuunnuttu	ei olisi naarmuunnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		naarmuunnu	älä naarmuunnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		naarmuuntukoon	älköön naarmuuntuko	3rd sing.	olkoon naarmuuntunut	älköön olko naarmuuntunut
1st plur.		naarmuuntukaamme	älkäämme naarmuuntuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		naarmuuntukaa	älkää naarmuuntuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		naarmuuntukoot	älkööt naarmuuntuko	3rd plur.	olkoot naarmuuntuneet	älkööt olko naarmuuntuneet
passive		naarmuunnuttakoon	älköön naarmuunnuttako	passive	olkoon naarmuunnuttu	älköön olko naarmuunnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naarmuuntunen	en naarmuuntune	1st sing.	lienen naarmuuntunut	en liene naarmuuntunut
2nd sing.		naarmuuntunet	et naarmuuntune	2nd sing.	lienet naarmuuntunut	et liene naarmuuntunut
3rd sing.		naarmuuntunee	ei naarmuuntune	3rd sing.	lienee naarmuuntunut	ei liene naarmuuntunut
1st plur.		naarmuuntunemme	emme naarmuuntune	1st plur.	lienemme naarmuuntuneet	emme liene naarmuuntuneet
2nd plur.		naarmuuntunette	ette naarmuuntune	2nd plur.	lienette naarmuuntuneet	ette liene naarmuuntuneet
3rd plur.		naarmuuntunevat	eivät naarmuuntune	3rd plur.	lienevät naarmuuntuneet	eivät liene naarmuuntuneet
passive		naarmuunnuttaneen	ei naarmuunnuttane	passive	lienee naarmuunnuttu	ei liene naarmuunnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		naarmuuntua		present	naarmuuntuva	naarmuunnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naarmuuntuakseni naarmuuntuaksemme 2nd naarmuuntuaksesi naarmuuntuaksenne 3rd naarmuuntuakseen naarmuuntuaksensa		past	naarmuuntunut	naarmuunnuttu
2nd	inessive2	naarmuuntuessa	naarmuunnuttaessa	agent3	naarmuuntuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st naarmuuntuessani naarmuuntuessamme 2nd naarmuuntuessasi naarmuuntuessanne 3rd naarmuuntuessaan naarmuuntuessansa		negative	naarmuuntumaton
	instructive	naarmuuntuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	naarmuuntumassa	—
	elative	naarmuuntumasta	—
	illative	naarmuuntumaan	—
	adessive	naarmuuntumalla	—
	abessive	naarmuuntumatta	—
	instructive	naarmuuntuman	naarmuunnuttaman
4th4	verbal noun	naarmuuntuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naarmuuntumaisillani naarmuuntumaisillamme 2nd naarmuuntumaisillasi naarmuuntumaisillanne 3rd naarmuuntumaisillaan naarmuuntumaisillansa

Further reading

• “naarmuuntua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03