nokeentua

Finnish

Etymology

noki +‎ -entua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnokeːntuɑˣ/, [ˈno̞k̟e̞ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): no‧keen‧tu‧a

Verb

nokeentua

1. (intransitive) to become sooty

Conjugation

Inflection of nokeentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nokeennun	en nokeennu	1st sing.	olen nokeentunut	en ole nokeentunut
2nd sing.		nokeennut	et nokeennu	2nd sing.	olet nokeentunut	et ole nokeentunut
3rd sing.		nokeentuu	ei nokeennu	3rd sing.	on nokeentunut	ei ole nokeentunut
1st plur.		nokeennumme	emme nokeennu	1st plur.	olemme nokeentuneet	emme ole nokeentuneet
2nd plur.		nokeennutte	ette nokeennu	2nd plur.	olette nokeentuneet	ette ole nokeentuneet
3rd plur.		nokeentuvat	eivät nokeennu	3rd plur.	ovat nokeentuneet	eivät ole nokeentuneet
passive		nokeennutaan	ei nokeennuta	passive	on nokeennuttu	ei ole nokeennuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nokeennuin	en nokeentunut	1st sing.	olin nokeentunut	en ollut nokeentunut
2nd sing.		nokeennuit	et nokeentunut	2nd sing.	olit nokeentunut	et ollut nokeentunut
3rd sing.		nokeentui	ei nokeentunut	3rd sing.	oli nokeentunut	ei ollut nokeentunut
1st plur.		nokeennuimme	emme nokeentuneet	1st plur.	olimme nokeentuneet	emme olleet nokeentuneet
2nd plur.		nokeennuitte	ette nokeentuneet	2nd plur.	olitte nokeentuneet	ette olleet nokeentuneet
3rd plur.		nokeentuivat	eivät nokeentuneet	3rd plur.	olivat nokeentuneet	eivät olleet nokeentuneet
passive		nokeennuttiin	ei nokeennuttu	passive	oli nokeennuttu	ei ollut nokeennuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nokeentuisin	en nokeentuisi	1st sing.	olisin nokeentunut	en olisi nokeentunut
2nd sing.		nokeentuisit	et nokeentuisi	2nd sing.	olisit nokeentunut	et olisi nokeentunut
3rd sing.		nokeentuisi	ei nokeentuisi	3rd sing.	olisi nokeentunut	ei olisi nokeentunut
1st plur.		nokeentuisimme	emme nokeentuisi	1st plur.	olisimme nokeentuneet	emme olisi nokeentuneet
2nd plur.		nokeentuisitte	ette nokeentuisi	2nd plur.	olisitte nokeentuneet	ette olisi nokeentuneet
3rd plur.		nokeentuisivat	eivät nokeentuisi	3rd plur.	olisivat nokeentuneet	eivät olisi nokeentuneet
passive		nokeennuttaisiin	ei nokeennuttaisi	passive	olisi nokeennuttu	ei olisi nokeennuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		nokeennu	älä nokeennu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		nokeentukoon	älköön nokeentuko	3rd sing.	olkoon nokeentunut	älköön olko nokeentunut
1st plur.		nokeentukaamme	älkäämme nokeentuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		nokeentukaa	älkää nokeentuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		nokeentukoot	älkööt nokeentuko	3rd plur.	olkoot nokeentuneet	älkööt olko nokeentuneet
passive		nokeennuttakoon	älköön nokeennuttako	passive	olkoon nokeennuttu	älköön olko nokeennuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		nokeentunen	en nokeentune	1st sing.	lienen nokeentunut	en liene nokeentunut
2nd sing.		nokeentunet	et nokeentune	2nd sing.	lienet nokeentunut	et liene nokeentunut
3rd sing.		nokeentunee	ei nokeentune	3rd sing.	lienee nokeentunut	ei liene nokeentunut
1st plur.		nokeentunemme	emme nokeentune	1st plur.	lienemme nokeentuneet	emme liene nokeentuneet
2nd plur.		nokeentunette	ette nokeentune	2nd plur.	lienette nokeentuneet	ette liene nokeentuneet
3rd plur.		nokeentunevat	eivät nokeentune	3rd plur.	lienevät nokeentuneet	eivät liene nokeentuneet
passive		nokeennuttaneen	ei nokeennuttane	passive	lienee nokeennuttu	ei liene nokeennuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		nokeentua		present	nokeentuva	nokeennuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st nokeentuakseni nokeentuaksemme 2nd nokeentuaksesi nokeentuaksenne 3rd nokeentuakseen nokeentuaksensa		past	nokeentunut	nokeennuttu
2nd	inessive2	nokeentuessa	nokeennuttaessa	agent3	nokeentuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st nokeentuessani nokeentuessamme 2nd nokeentuessasi nokeentuessanne 3rd nokeentuessaan nokeentuessansa		negative	nokeentumaton
	instructive	nokeentuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	nokeentumassa	—
	elative	nokeentumasta	—
	illative	nokeentumaan	—
	adessive	nokeentumalla	—
	abessive	nokeentumatta	—
	instructive	nokeentuman	nokeennuttaman
4th4	verbal noun	nokeentuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st nokeentumaisillani nokeentumaisillamme 2nd nokeentumaisillasi nokeentumaisillanne 3rd nokeentumaisillaan nokeentumaisillansa

Further reading

• “nokeentua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03