poliisimies

Finnish

Etymology

Compound of poliisi (“police”) +‎ mies (“man”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpoliːsiˌmie̯s/, [ˈpo̞liːs̠iˌmie̞̯s̠]
• Rhymes: -ies
• Syllabification^(key): po‧lii‧si‧mies

Noun

poliisimies

1. policeman

Usage notes

This word is a generic masculine; it is also used when referring to female officers.

Declension

Inflection of poliisimies (Kotus type 42/mies, no gradation)
nominative		poliisimies	poliisimiehet
genitive		poliisimiehen	poliisimiesten poliisimiehien
partitive		poliisimiestä	poliisimiehiä
illative		poliisimieheen	poliisimiehiin
		singular	plural
nominative		poliisimies	poliisimiehet
accusative	nom.	poliisimies	poliisimiehet
	gen.	poliisimiehen
genitive		poliisimiehen	poliisimiesten poliisimiehien
partitive		poliisimiestä	poliisimiehiä
inessive		poliisimiehessä	poliisimiehissä
elative		poliisimiehestä	poliisimiehistä
illative		poliisimieheen	poliisimiehiin
adessive		poliisimiehellä	poliisimiehillä
ablative		poliisimieheltä	poliisimiehiltä
allative		poliisimiehelle	poliisimiehille
essive		poliisimiehenä	poliisimiehinä
translative		poliisimieheksi	poliisimiehiksi
abessive		poliisimiehettä	poliisimiehittä
instructive		—	poliisimiehin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of poliisimies (Kotus type 42/mies, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative poliisimieheni poliisimieheni accusative nom. poliisimieheni poliisimieheni gen. poliisimieheni genitive poliisimieheni poliisimiesteni poliisimiehieni partitive poliisimiestäni poliisimiehiäni inessive poliisimiehessäni poliisimiehissäni elative poliisimiehestäni poliisimiehistäni illative poliisimieheeni poliisimiehiini adessive poliisimiehelläni poliisimiehilläni ablative poliisimieheltäni poliisimiehiltäni allative poliisimiehelleni poliisimiehilleni essive poliisimiehenäni poliisimiehinäni translative poliisimiehekseni poliisimiehikseni abessive poliisimiehettäni poliisimiehittäni instructive — — comitative — poliisimiehineni second-person singular possessor singular plural nominative poliisimiehesi poliisimiehesi accusative nom. poliisimiehesi poliisimiehesi gen. poliisimiehesi genitive poliisimiehesi poliisimiestesi poliisimiehiesi partitive poliisimiestäsi poliisimiehiäsi inessive poliisimiehessäsi poliisimiehissäsi elative poliisimiehestäsi poliisimiehistäsi illative poliisimieheesi poliisimiehiisi adessive poliisimiehelläsi poliisimiehilläsi ablative poliisimieheltäsi poliisimiehiltäsi allative poliisimiehellesi poliisimiehillesi essive poliisimiehenäsi poliisimiehinäsi translative poliisimieheksesi poliisimiehiksesi abessive poliisimiehettäsi poliisimiehittäsi instructive — — comitative — poliisimiehinesi first-person plural possessor singular plural nominative poliisimiehemme poliisimiehemme accusative nom. poliisimiehemme poliisimiehemme gen. poliisimiehemme genitive poliisimiehemme poliisimiestemme poliisimiehiemme partitive poliisimiestämme poliisimiehiämme inessive poliisimiehessämme poliisimiehissämme elative poliisimiehestämme poliisimiehistämme illative poliisimieheemme poliisimiehiimme adessive poliisimiehellämme poliisimiehillämme ablative poliisimieheltämme poliisimiehiltämme allative poliisimiehellemme poliisimiehillemme essive poliisimiehenämme poliisimiehinämme translative poliisimieheksemme poliisimiehiksemme abessive poliisimiehettämme poliisimiehittämme instructive — — comitative — poliisimiehinemme second-person plural possessor singular plural nominative poliisimiehenne poliisimiehenne accusative nom. poliisimiehenne poliisimiehenne gen. poliisimiehenne genitive poliisimiehenne poliisimiestenne poliisimiehienne partitive poliisimiestänne poliisimiehiänne inessive poliisimiehessänne poliisimiehissänne elative poliisimiehestänne poliisimiehistänne illative poliisimieheenne poliisimiehiinne adessive poliisimiehellänne poliisimiehillänne ablative poliisimieheltänne poliisimiehiltänne allative poliisimiehellenne poliisimiehillenne essive poliisimiehenänne poliisimiehinänne translative poliisimieheksenne poliisimiehiksenne abessive poliisimiehettänne poliisimiehittänne instructive — — comitative — poliisimiehinenne third-person possessor singular plural nominative poliisimiehensä poliisimiehensä accusative nom. poliisimiehensä poliisimiehensä gen. poliisimiehensä genitive poliisimiehensä poliisimiestensä poliisimiehiensä partitive poliisimiestään poliisimiestänsä poliisimiehiään poliisimiehiänsä inessive poliisimiehessään poliisimiehessänsä poliisimiehissään poliisimiehissänsä elative poliisimiehestään poliisimiehestänsä poliisimiehistään poliisimiehistänsä illative poliisimieheensä poliisimiehiinsä adessive poliisimiehellään poliisimiehellänsä poliisimiehillään poliisimiehillänsä ablative poliisimieheltään poliisimieheltänsä poliisimiehiltään poliisimiehiltänsä allative poliisimiehelleen poliisimiehellensä poliisimiehilleen poliisimiehillensä essive poliisimiehenään poliisimiehenänsä poliisimiehinään poliisimiehinänsä translative poliisimiehekseen poliisimieheksensä poliisimiehikseen poliisimiehiksensä abessive poliisimiehettään poliisimiehettänsä poliisimiehittään poliisimiehittänsä instructive — — comitative — poliisimiehineen poliisimiehinensä

Further reading

• “poliisimies”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03