ulkopuhelu

Finnish

Etymology

ulko- +‎ puhelu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈulkoˌpuhelu/, [ˈulko̞ˌpuɦe̞lu]
• Rhymes: -uhelu
• Syllabification^(key): ul‧ko‧pu‧he‧lu

Noun

ulkopuhelu

1. (historical) exchange line call

Declension

Inflection of ulkopuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		ulkopuhelu	ulkopuhelut
genitive		ulkopuhelun	ulkopuhelujen ulkopuheluiden ulkopuheluitten
partitive		ulkopuhelua	ulkopuheluja ulkopuheluita
illative		ulkopuheluun	ulkopuheluihin
		singular	plural
nominative		ulkopuhelu	ulkopuhelut
accusative	nom.	ulkopuhelu	ulkopuhelut
	gen.	ulkopuhelun
genitive		ulkopuhelun	ulkopuhelujen ulkopuheluiden ulkopuheluitten
partitive		ulkopuhelua	ulkopuheluja ulkopuheluita
inessive		ulkopuhelussa	ulkopuheluissa
elative		ulkopuhelusta	ulkopuheluista
illative		ulkopuheluun	ulkopuheluihin
adessive		ulkopuhelulla	ulkopuheluilla
ablative		ulkopuhelulta	ulkopuheluilta
allative		ulkopuhelulle	ulkopuheluille
essive		ulkopuheluna	ulkopuheluina
translative		ulkopuheluksi	ulkopuheluiksi
abessive		ulkopuhelutta	ulkopuheluitta
instructive		—	ulkopuheluin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ulkopuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ulkopuheluni ulkopuheluni accusative nom. ulkopuheluni ulkopuheluni gen. ulkopuheluni genitive ulkopuheluni ulkopuhelujeni ulkopuheluideni ulkopuheluitteni partitive ulkopuheluani ulkopuhelujani ulkopuheluitani inessive ulkopuhelussani ulkopuheluissani elative ulkopuhelustani ulkopuheluistani illative ulkopuheluuni ulkopuheluihini adessive ulkopuhelullani ulkopuheluillani ablative ulkopuhelultani ulkopuheluiltani allative ulkopuhelulleni ulkopuheluilleni essive ulkopuhelunani ulkopuheluinani translative ulkopuhelukseni ulkopuheluikseni abessive ulkopuheluttani ulkopuheluittani instructive — — comitative — ulkopuheluineni second-person singular possessor singular plural nominative ulkopuhelusi ulkopuhelusi accusative nom. ulkopuhelusi ulkopuhelusi gen. ulkopuhelusi genitive ulkopuhelusi ulkopuhelujesi ulkopuheluidesi ulkopuheluittesi partitive ulkopuheluasi ulkopuhelujasi ulkopuheluitasi inessive ulkopuhelussasi ulkopuheluissasi elative ulkopuhelustasi ulkopuheluistasi illative ulkopuheluusi ulkopuheluihisi adessive ulkopuhelullasi ulkopuheluillasi ablative ulkopuhelultasi ulkopuheluiltasi allative ulkopuhelullesi ulkopuheluillesi essive ulkopuhelunasi ulkopuheluinasi translative ulkopuheluksesi ulkopuheluiksesi abessive ulkopuheluttasi ulkopuheluittasi instructive — — comitative — ulkopuheluinesi first-person plural possessor singular plural nominative ulkopuhelumme ulkopuhelumme accusative nom. ulkopuhelumme ulkopuhelumme gen. ulkopuhelumme genitive ulkopuhelumme ulkopuhelujemme ulkopuheluidemme ulkopuheluittemme partitive ulkopuheluamme ulkopuhelujamme ulkopuheluitamme inessive ulkopuhelussamme ulkopuheluissamme elative ulkopuhelustamme ulkopuheluistamme illative ulkopuheluumme ulkopuheluihimme adessive ulkopuhelullamme ulkopuheluillamme ablative ulkopuhelultamme ulkopuheluiltamme allative ulkopuhelullemme ulkopuheluillemme essive ulkopuhelunamme ulkopuheluinamme translative ulkopuheluksemme ulkopuheluiksemme abessive ulkopuheluttamme ulkopuheluittamme instructive — — comitative — ulkopuheluinemme second-person plural possessor singular plural nominative ulkopuhelunne ulkopuhelunne accusative nom. ulkopuhelunne ulkopuhelunne gen. ulkopuhelunne genitive ulkopuhelunne ulkopuhelujenne ulkopuheluidenne ulkopuheluittenne partitive ulkopuheluanne ulkopuhelujanne ulkopuheluitanne inessive ulkopuhelussanne ulkopuheluissanne elative ulkopuhelustanne ulkopuheluistanne illative ulkopuheluunne ulkopuheluihinne adessive ulkopuhelullanne ulkopuheluillanne ablative ulkopuhelultanne ulkopuheluiltanne allative ulkopuhelullenne ulkopuheluillenne essive ulkopuhelunanne ulkopuheluinanne translative ulkopuheluksenne ulkopuheluiksenne abessive ulkopuheluttanne ulkopuheluittanne instructive — — comitative — ulkopuheluinenne third-person possessor singular plural nominative ulkopuhelunsa ulkopuhelunsa accusative nom. ulkopuhelunsa ulkopuhelunsa gen. ulkopuhelunsa genitive ulkopuhelunsa ulkopuhelujensa ulkopuheluidensa ulkopuheluittensa partitive ulkopuheluaan ulkopuheluansa ulkopuhelujaan ulkopuheluitaan ulkopuhelujansa ulkopuheluitansa inessive ulkopuhelussaan ulkopuhelussansa ulkopuheluissaan ulkopuheluissansa elative ulkopuhelustaan ulkopuhelustansa ulkopuheluistaan ulkopuheluistansa illative ulkopuheluunsa ulkopuheluihinsa adessive ulkopuhelullaan ulkopuhelullansa ulkopuheluillaan ulkopuheluillansa ablative ulkopuhelultaan ulkopuhelultansa ulkopuheluiltaan ulkopuheluiltansa allative ulkopuhelulleen ulkopuhelullensa ulkopuheluilleen ulkopuheluillensa essive ulkopuhelunaan ulkopuhelunansa ulkopuheluinaan ulkopuheluinansa translative ulkopuhelukseen ulkopuheluksensa ulkopuheluikseen ulkopuheluiksensa abessive ulkopuheluttaan ulkopuheluttansa ulkopuheluittaan ulkopuheluittansa instructive — — comitative — ulkopuheluineen ulkopuheluinensa

Further reading

• “ulkopuhelu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04