ärtyä

Finnish

Etymology

From är- +‎ -tyä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈærtyæˣ/, [ˈært̪yæ(ʔ)]
• Rhymes: -ærtyæ
• Syllabification^(key): är‧ty‧ä

Verb

ärtyä (intransitive)

1. (medicine) to get inflamed
2. to become irritated, ired

   Hän ärtyi minun puheestani.

   He was irritated by what I said.

Conjugation

Inflection of ärtyä (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärryn	en ärry	1st sing.	olen ärtynyt	en ole ärtynyt
2nd sing.		ärryt	et ärry	2nd sing.	olet ärtynyt	et ole ärtynyt
3rd sing.		ärtyy	ei ärry	3rd sing.	on ärtynyt	ei ole ärtynyt
1st plur.		ärrymme	emme ärry	1st plur.	olemme ärtyneet	emme ole ärtyneet
2nd plur.		ärrytte	ette ärry	2nd plur.	olette ärtyneet	ette ole ärtyneet
3rd plur.		ärtyvät	eivät ärry	3rd plur.	ovat ärtyneet	eivät ole ärtyneet
passive		ärrytään	ei ärrytä	passive	on ärrytty	ei ole ärrytty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärryin	en ärtynyt	1st sing.	olin ärtynyt	en ollut ärtynyt
2nd sing.		ärryit	et ärtynyt	2nd sing.	olit ärtynyt	et ollut ärtynyt
3rd sing.		ärtyi	ei ärtynyt	3rd sing.	oli ärtynyt	ei ollut ärtynyt
1st plur.		ärryimme	emme ärtyneet	1st plur.	olimme ärtyneet	emme olleet ärtyneet
2nd plur.		ärryitte	ette ärtyneet	2nd plur.	olitte ärtyneet	ette olleet ärtyneet
3rd plur.		ärtyivät	eivät ärtyneet	3rd plur.	olivat ärtyneet	eivät olleet ärtyneet
passive		ärryttiin	ei ärrytty	passive	oli ärrytty	ei ollut ärrytty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärtyisin	en ärtyisi	1st sing.	olisin ärtynyt	en olisi ärtynyt
2nd sing.		ärtyisit	et ärtyisi	2nd sing.	olisit ärtynyt	et olisi ärtynyt
3rd sing.		ärtyisi	ei ärtyisi	3rd sing.	olisi ärtynyt	ei olisi ärtynyt
1st plur.		ärtyisimme	emme ärtyisi	1st plur.	olisimme ärtyneet	emme olisi ärtyneet
2nd plur.		ärtyisitte	ette ärtyisi	2nd plur.	olisitte ärtyneet	ette olisi ärtyneet
3rd plur.		ärtyisivät	eivät ärtyisi	3rd plur.	olisivat ärtyneet	eivät olisi ärtyneet
passive		ärryttäisiin	ei ärryttäisi	passive	olisi ärrytty	ei olisi ärrytty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ärry	älä ärry	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ärtyköön	älköön ärtykö	3rd sing.	olkoon ärtynyt	älköön olko ärtynyt
1st plur.		ärtykäämme	älkäämme ärtykö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ärtykää	älkää ärtykö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ärtykööt	älkööt ärtykö	3rd plur.	olkoot ärtyneet	älkööt olko ärtyneet
passive		ärryttäköön	älköön ärryttäkö	passive	olkoon ärrytty	älköön olko ärrytty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ärtynen	en ärtyne	1st sing.	lienen ärtynyt	en liene ärtynyt
2nd sing.		ärtynet	et ärtyne	2nd sing.	lienet ärtynyt	et liene ärtynyt
3rd sing.		ärtynee	ei ärtyne	3rd sing.	lienee ärtynyt	ei liene ärtynyt
1st plur.		ärtynemme	emme ärtyne	1st plur.	lienemme ärtyneet	emme liene ärtyneet
2nd plur.		ärtynette	ette ärtyne	2nd plur.	lienette ärtyneet	ette liene ärtyneet
3rd plur.		ärtynevät	eivät ärtyne	3rd plur.	lienevät ärtyneet	eivät liene ärtyneet
passive		ärryttäneen	ei ärryttäne	passive	lienee ärrytty	ei liene ärrytty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ärtyä		present	ärtyvä	ärryttävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärtyäkseni ärtyäksemme 2nd ärtyäksesi ärtyäksenne 3rd ärtyäkseen ärtyäksensä		past	ärtynyt	ärrytty
2nd	inessive2	ärtyessä	ärryttäessä	agent3	ärtymä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärtyessäni ärtyessämme 2nd ärtyessäsi ärtyessänne 3rd ärtyessään ärtyessänsä		negative	ärtymätön
	instructive	ärtyen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ärtymässä	—
	elative	ärtymästä	—
	illative	ärtymään	—
	adessive	ärtymällä	—
	abessive	ärtymättä	—
	instructive	ärtymän	ärryttämän
4th4	verbal noun	ärtyminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ärtymäisilläni ärtymäisillämme 2nd ärtymäisilläsi ärtymäisillänne 3rd ärtymäisillään ärtymäisillänsä

Synonyms

• ärsyyntyä

Derived terms

adjectives

• ärtyinen
• ärtyisä
• ärtynyt

 

nouns

• ärtyminen
• ärtymys
• ärtymä

 

verbs

• ärsyttää (transitive)
• ärsyyntyä

 

Further reading

• “ärtyä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• rääyt