ääntämisopillinen

Finnish

Etymology

ääntämisoppi (“phonetics”) +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈæːntæmisˌopilːinen/, [ˈæːn̪t̪æmis̠ˌo̞pilˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): ään‧tä‧mis‧o‧pil‧li‧nen

Adjective

ääntämisopillinen (not comparable)

1. (rare) Synonym of foneettinen (“phonetical, phonetic”) (of, or pertaining to phonetics).

Declension

Inflection of ääntämisopillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ääntämisopillinen	ääntämisopilliset
genitive		ääntämisopillisen	ääntämisopillisten ääntämisopillisien
partitive		ääntämisopillista	ääntämisopillisia
illative		ääntämisopilliseen	ääntämisopillisiin
		singular	plural
nominative		ääntämisopillinen	ääntämisopilliset
accusative	nom.	ääntämisopillinen	ääntämisopilliset
	gen.	ääntämisopillisen
genitive		ääntämisopillisen	ääntämisopillisten ääntämisopillisien
partitive		ääntämisopillista	ääntämisopillisia
inessive		ääntämisopillisessa	ääntämisopillisissa
elative		ääntämisopillisesta	ääntämisopillisista
illative		ääntämisopilliseen	ääntämisopillisiin
adessive		ääntämisopillisella	ääntämisopillisilla
ablative		ääntämisopilliselta	ääntämisopillisilta
allative		ääntämisopilliselle	ääntämisopillisille
essive		ääntämisopillisena	ääntämisopillisina
translative		ääntämisopilliseksi	ääntämisopillisiksi
abessive		ääntämisopillisetta	ääntämisopillisitta
instructive		—	ääntämisopillisin
comitative		—	ääntämisopillisine

Possessive forms of ääntämisopillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ääntämisopilliseni ääntämisopilliseni accusative nom. ääntämisopilliseni ääntämisopilliseni gen. ääntämisopilliseni genitive ääntämisopilliseni ääntämisopillisteni ääntämisopillisieni partitive ääntämisopillistani ääntämisopillisiani inessive ääntämisopillisessani ääntämisopillisissani elative ääntämisopillisestani ääntämisopillisistani illative ääntämisopilliseeni ääntämisopillisiini adessive ääntämisopillisellani ääntämisopillisillani ablative ääntämisopilliseltani ääntämisopillisiltani allative ääntämisopilliselleni ääntämisopillisilleni essive ääntämisopillisenani ääntämisopillisinani translative ääntämisopillisekseni ääntämisopillisikseni abessive ääntämisopillisettani ääntämisopillisittani instructive — — comitative — ääntämisopillisineni second-person singular possessor singular plural nominative ääntämisopillisesi ääntämisopillisesi accusative nom. ääntämisopillisesi ääntämisopillisesi gen. ääntämisopillisesi genitive ääntämisopillisesi ääntämisopillistesi ääntämisopillisiesi partitive ääntämisopillistasi ääntämisopillisiasi inessive ääntämisopillisessasi ääntämisopillisissasi elative ääntämisopillisestasi ääntämisopillisistasi illative ääntämisopilliseesi ääntämisopillisiisi adessive ääntämisopillisellasi ääntämisopillisillasi ablative ääntämisopilliseltasi ääntämisopillisiltasi allative ääntämisopillisellesi ääntämisopillisillesi essive ääntämisopillisenasi ääntämisopillisinasi translative ääntämisopilliseksesi ääntämisopillisiksesi abessive ääntämisopillisettasi ääntämisopillisittasi instructive — — comitative — ääntämisopillisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ääntämisopillisemme ääntämisopillisemme accusative nom. ääntämisopillisemme ääntämisopillisemme gen. ääntämisopillisemme genitive ääntämisopillisemme ääntämisopillistemme ääntämisopillisiemme partitive ääntämisopillistamme ääntämisopillisiamme inessive ääntämisopillisessamme ääntämisopillisissamme elative ääntämisopillisestamme ääntämisopillisistamme illative ääntämisopilliseemme ääntämisopillisiimme adessive ääntämisopillisellamme ääntämisopillisillamme ablative ääntämisopilliseltamme ääntämisopillisiltamme allative ääntämisopillisellemme ääntämisopillisillemme essive ääntämisopillisenamme ääntämisopillisinamme translative ääntämisopilliseksemme ääntämisopillisiksemme abessive ääntämisopillisettamme ääntämisopillisittamme instructive — — comitative — ääntämisopillisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ääntämisopillisenne ääntämisopillisenne accusative nom. ääntämisopillisenne ääntämisopillisenne gen. ääntämisopillisenne genitive ääntämisopillisenne ääntämisopillistenne ääntämisopillisienne partitive ääntämisopillistanne ääntämisopillisianne inessive ääntämisopillisessanne ääntämisopillisissanne elative ääntämisopillisestanne ääntämisopillisistanne illative ääntämisopilliseenne ääntämisopillisiinne adessive ääntämisopillisellanne ääntämisopillisillanne ablative ääntämisopilliseltanne ääntämisopillisiltanne allative ääntämisopillisellenne ääntämisopillisillenne essive ääntämisopillisenanne ääntämisopillisinanne translative ääntämisopilliseksenne ääntämisopillisiksenne abessive ääntämisopillisettanne ääntämisopillisittanne instructive — — comitative — ääntämisopillisinenne third-person possessor singular plural nominative ääntämisopillisensa ääntämisopillisensa accusative nom. ääntämisopillisensa ääntämisopillisensa gen. ääntämisopillisensa genitive ääntämisopillisensa ääntämisopillistensa ääntämisopillisiensa partitive ääntämisopillistaan ääntämisopillistansa ääntämisopillisiaan ääntämisopillisiansa inessive ääntämisopillisessaan ääntämisopillisessansa ääntämisopillisissaan ääntämisopillisissansa elative ääntämisopillisestaan ääntämisopillisestansa ääntämisopillisistaan ääntämisopillisistansa illative ääntämisopilliseensa ääntämisopillisiinsa adessive ääntämisopillisellaan ääntämisopillisellansa ääntämisopillisillaan ääntämisopillisillansa ablative ääntämisopilliseltaan ääntämisopilliseltansa ääntämisopillisiltaan ääntämisopillisiltansa allative ääntämisopilliselleen ääntämisopillisellensa ääntämisopillisilleen ääntämisopillisillensa essive ääntämisopillisenaan ääntämisopillisenansa ääntämisopillisinaan ääntämisopillisinansa translative ääntämisopillisekseen ääntämisopilliseksensa ääntämisopillisikseen ääntämisopillisiksensa abessive ääntämisopillisettaan ääntämisopillisettansa ääntämisopillisittaan ääntämisopillisittansa instructive — — comitative — ääntämisopillisineen ääntämisopillisinensa